Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 4.11. vuoden 2027 työohjelmansa, jossa painottuvat edelleen Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, turvallisuus ja sääntelyn yksinkertaistaminen. Palkansaajien kannalta keskeisiä sitovia lainsäädäntöehdotuksia on vähän. Samaan aikaan komissio jatkaa yksinkertaistamisvimmaansa. Vaikutukset työntekijöiden oikeuksiin ja kansallisen suojelun tasoon herättävät huolta. 

Komissio painottaa työohjelmassaan sitä, miten Euroopan on vahvistettava taloudellista riippumattomuuttaan ja kilpailukykyään muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Komissio aikoo jatkaa sisämarkkinoiden esteiden purkamista, vauhdittaa investointeja ja teollisuuden uudistumista sekä vahvistaa Euroopan puolustuskykyä ja kansainvälisiä kumppanuuksia. 

Työohjelmassa komissio lupaa myös vahvistaa Euroopan sosiaalista mallia ja jatkaa työtä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden edistämiseksi. Konkreettisten uusien aloitteiden määrä jää kuitenkin vähäiseksi. 

Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta on tärkeää, ettei kilpailukykyä rakenneta työntekijöiden oikeuksia tai työehtoja purkamalla. 

”Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on tärkeää, mutta sen pitää perustua osaamiseen, laadukkaisiin työpaikkoihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Pelkkä sääntelyn keventäminen ei ratkaise Euroopan talouden rakenteellisia ongelmia. Tarvitsemme myös konkreettisia toimia, joilla parannetaan ihmisten arkea ja vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jotta voidaan oikeasti saada pitkäaikaisia hyötyjä”, arvioi FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Palkansaajia kiinnostavia lakialoitteita  

Komission työohjelmaan sisältyy joitakin aloitteita, joilla on merkitystä työntekijöiden ja kansalaisten hyvinvoinnille. Niiden sisältö ja sitovuus kuitenkin vaihtelevat: pieni osa on lainsäädäntöehdotuksia ja isompi osa komission muita toimenpiteitä tai suosituksia. 

Hoiva. Eurooppalainen hoivasopimus (European Care Deal) on tarkoitus julkaista vuoden toisella neljänneksellä. Kyseessä on ei-lainsäädännöllinen aloite, jonka tavoitteena on edistää kohtuuhintaista ja laadukasta hoitoa. Hoitopalvelujen saatavuuden lisäksi olennaista on, miten aloitteessa huomioidaan alan työntekijöiden työolot, palkkaus ja henkilöstön riittävyys. 

Osaaminen ja koulutus. Komissio valmistelee osaamistakuuta (Skills Guarantee), joka on määrä julkaista vuoden kolmannella neljänneksellä. Lisäksi se aikoo edistää eurooppalaisten yliopistoallianssien seuraavaa vaihetta. Tähän liittyy myös lainsäädäntöehdotus alliansseille annettavasta oikeudellisesta asemasta. 

Oikeus jäädä. Komissio aikoo julkaista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oikeus jäädä (Right to Stay) -aloitteen, joka liittyy koheesiopolitiikkaan. Aloitteen tavoitteiden ja käytännön sisällön tarkentuessa on tärkeää arvioida, miten sillä voidaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja ihmisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan omilla kotiseuduillaan. 

Työskentely helteessä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Eurooppalainen helleaaltosuunnitelma (European Heatwave Plan) on tarkoitus julkaista vuoden toisella neljänneksellä. Sen tavoitteena on parantaa eri politiikanalojen valmiuksia vastata helleaaltoihin. Työntekijöiden terveyden ja työturvallisuuden kannalta on tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan myös työpaikkojen olosuhteet ja työntekijöiden suojeleminen kuumuudelta. Parlamentin puolella meppi Maria Ohisalolla (Greens/EFA, Suomi) on työn alla oma-aloitemietintö, jossa käsitellään äärilämpötilojen vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen. Palkansaajaliike vaatii tästä tietenkin lainsäädännöllistä aloitetta, sillä suosituksien toimeenpanoa ei voida esimerkiksi valvoa käytännössä.  

Tasa-arvo. Komissio aikoo antaa suosituksen niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämisestä. Aloite on määrä julkaista vuoden toisella neljänneksellä. 

Kohtuuhintainen asuminen. Komissio aikoo esittää vuoden 2027 toisella neljänneksellä asumisen yksinkertaistamispaketin. Tavoitteena on vauhdittaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja vähentää rakentamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Asumisen yksinkertaistaminen liittyy myös komission aiempaan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaan. 

Työohjelmassa on lisäksi useita jo käsittelyssä olevia aloitteita, joiden etenemistä komissio pitää ensisijaisena. Palkansaajien kannalta merkittäviä ovat erityisesti julkisia hankintoja koskeva julkisten hankintasäädösten uudistus, työvoiman liikkuvuutta koskeva lakipaketti sekä EU Inc. -aloite. Myös kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen säädös ja teollisuuden vauhdittamiseen tähtäävä säädös ovat komission prioriteettilistalla.

Komission yksinkertaistamisvimma jatkuu – jo 12 Omnibus-pakettia 

Työohjelman keskeinen osa on edelleen EU-sääntelyn yksinkertaistaminen. Komissio painottaa ohjelmassaan, että se on tähän mennessä esittänyt 12 Omnibus-pakettia sekä muita yksinkertaistamisaloitteita.  

Vuoden 2027 työohjelmassa luvataan uusia yksinkertaistamisehdotuksia myös näille aloille: pankkisektoriin, liikenteeseen, digitaalisiin markkinoihin ja asumiseen sekä lupamenettelyjen nopeuttamiseen.  

Komissio perustelee toimia yritysten hallinnollisen taakan vähentämisellä ja sisämarkkinoiden kilpailukyvyn vahvistamisella. Yksinkertaistamisen tavoitteena on sen mukaan saada EU-sääntely toimimaan käytännössä tehokkaammin ilman tarpeettomia velvoitteita.

Palkansaajien näkökulmasta ongelmana on kuitenkin se, että yksinkertaistamisesta on tullut yhä useammin myös sääntelyn purkamisen väline. Omnibus-paketeissa on jo käsitelty useita työelämään, ympäristöön, yritysvastuuseen ja digitaaliseen sääntelyyn liittyviä kokonaisuuksia.  

”Sääntelyn yksinkertaistaminen voi olla tarpeen silloin, kun se aidosti poistaa päällekkäisyyksiä ja helpottaa sääntöjen soveltamista. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa työntekijöiden suojelun heikentämistä tai työnantajien velvollisuuksien purkamista. On tärkeää arvioida yksinkertaistamisehdotuksia myös työntekijöiden ja työelämän näkökulmasta. On huolestuttavaa, ettei komissio tee omnibus-pakettien kanssa kunnollista vaikutusarviointia”, Salovaara toteaa.

Työntekijöiden oikeuksia ei saa heikentää 

Komissio aikoo jatkaa työtä jäsenmaiden kanssa niin sanotun ”Pact against Gold-plating” -sopimuksen valmistelemiseksi. Vaarana on, että eurooppalaisen lainsäädännön perusperiaate kääntyy päälaelleen: EU-direktiivit muodostaisivatkin työntekijöiden suojelun enimmäistason sen sijaan, että ne asettaisivat vähimmäistason, jota jäsenmaat voivat omilla säännöksillään vahvistaa.  

Eurooppalaiset ay-järjestöt suhtautuvat erityisen kriittisesti suunniteltuun ”gold-plating”-sopimukseen. EU:n työelämää koskevan lainsäädännön tarkoituksena on asettaa vähimmäistaso, jonka päälle jäsenmaat ja työmarkkinaosapuolet voivat rakentaa parempaa suojaa. EU-direktiivien ei pidä muodostua enimmäistasoksi, joka estää kansallisten oikeuksien kehittämisen. 

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on ilmoittanut harkitsevansa oikeustoimia, ellei komissio vahvista, ettei sopimusta sovelleta sosiaali- ja työlainsäädäntöön. Työntekijöiden oikeuksien kannalta olennaista on, ettei tämän tavoitteen varjolla puututa kansallisiin työehtosopimuksiin tai EU:n vähimmäistasoa parempaan työntekijöiden suojaan.

Komissio vetää pois useita lakialoitteita 

Yksinkertaistamistavoite näkyy myös komission suunnitelmissa vetää pois pitkään käsittelyssä olleita tai poliittisesti vaikeasti eteneviä lakiehdotuksia. Pois vedettävien aloitteiden joukossa on muun muassa ehdotus eurooppalaisista rajat ylittävistä yhdistyksistä. Komissio arvioi, ettei ehdotuksella ole realistisia mahdollisuuksia edetä yhteisymmärrykseen parlamentin ja neuvoston välillä kohtuullisessa ajassa. 

Komissio aikoo vetää pois myös tiedonannon, jossa ehdotettiin vihapuheen ja viharikosten lisäämistä EU-rikosten luetteloon. Perusteluna on, ettei asiaa koskeva työ ole edennyt neuvostossa. Komissio kuitenkin harkitsee erillistä direktiiviä verkossa tapahtuvaan väkivaltaan ja vihaan yllyttämisen torjumiseksi. 

Lisäksi pois vedettävien ehdotusten listalla on useita muita pitkään jumissa olleita aloitteita, kuten rahoitusalan tietojen saatavuutta koskeva FIDA-ehdotus sekä eräitä verotusta ja pankkialaa koskevia esityksiä. Tavoitteena on keskittyä ehdotuksiin, joilla on todelliset mahdollisuudet edetä. 

Laadukkaiden työpaikkojen säädökseltä odotetaan sitovia ratkaisuja 

Komission työohjelmasta puuttuvat monet palkansaajien arjen kannalta tärkeät lainsäädäntötoimet. Kansalaisten suurina huolenaiheina ovat elinkustannusten nousu, talous sekä uusien työpaikkojen syntyminen. EU:lta edellytettäisiin konkreettisia toimia näihin liittyen, eikä pelkästään keskittymistä yritysten sääntelytaakan keventämiseen.  

ETUC korosti ETUC:n ja FES:n yhteiskonferenssissa, että laadukkaiden työpaikkojen säädösaloitteen (Quality Jobs Act) merkitys kasvaa entisestään, kun työohjelmassa on vain vähän uusia työelämän lainsäädäntöaloitteita. Säädökseltä odotetaan sitovia ratkaisuja muun muassa tekoälyn ja algoritmisen johtamisen vaikutuksiin, työterveyteen ja -turvallisuuteen, työntekijöiden oikeuksiin alihankintaketjuissa, työajan ulkopuoliseen tavoitettavuuteen sekä työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusten aseman vahvistamiseen. 

Komission työohjelma antaa suunnan ensi vuoden EU-politiikalle. Palkansaajien näkökulmasta keskeistä on nyt, miten tiedossa olevat aloitteet etenevät ja millaisia vaikutuksia yksinkertaistamishankkeilla on työntekijöiden oikeuksiin.  

”EU-lainsäädännön toimivuutta on voitava parantaa ilman, että samalla puretaan työntekijöiden vuosikymmenten aikana saavuttamaa suojaa. Komission on varmistettava, että Quality Jobs Act sisältää sitovaa lainsäädäntöä, joka oikeasti parantaa työntekijöiden asemaa käytännössä”, Salovaara painottaa. 

Täytäntöönpano ja valvonta 

Komissio painottaa työohjelmassaan myös voimassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa.

• Vuoden 2026 tilannekatsauksen mukaan komissio käynnisti 874 rikkomusmenettelyä, mikä on suurin määrä kymmeneen vuoteen.
  Se vei 61 tapausta EU-tuomioistuimeen ja pyysi taloudellisia seuraamuksia 25 tapauksessa. Jäsenmaiden korjattua toimintaansa komissio päätti 499 rikkomusmenettelyä. 

Komissio kertoo jatkavansa valvonnan tehostamista kaikilla politiikanaloilla. Tämä on tärkeää myös työntekijöiden oikeuksien kannalta: EU-sääntöjen on toteuduttava käytännössä kaikissa jäsenmaissa.