Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Strasbourgin täysistunnossa komission työohjelman vuodelle 2026. Se sisältää 38 uutta lakiehdotusta, joiden avulla pyritään vahvistamaan Euroopan unionin kilpailukykyä, kestävyyttä, turvallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Komission puheenjohtaja von der Leyen korosti puheessaan eurooppalaisen teollisuuden suojaamisen merkitystä:
”Tutkimus ja kehittäminen ovat keskiössä työpaikkojen säilyttämisessä EU:ssa”, hän sanoi puheen alussa.

Tutkimus- ja innovaatioteknologioiden aloilla odotetaan isoa määrää aloitteita, kuten Euroopan tutkimusalueen asetusta, biotekniikka-asetusta, pilvipalvelu- ja tekoälysäädöksiä sekä kvanttiteknologiasäädös. Kiertotaloutta koskevat ehdotukset julkaistaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Laadukkaiden työpaikkojen säädös (Quality Jobs Act) on odotettavissa vasta ensi vuoden loppupuolella. Komissio valmistautuu myös sisämarkkina-, sähköistämis- ja energia-alan paketteihin, joissa käsitellään muun muassa uusiutuvia energialähteitä.

”Kasvun vauhdittamiseksi komissio suunnittelee useita lippulaiva-aloitteita, kuten ”28. järjestelmän” innovatiivisille yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä”, komission puheenjohtaja lisäsi.

Puheenjohtaja korosti unionin valmiutta kohdata erilaisia uhkia:

”Vahva demokratia on kaiken ytimessä. Meidän on pidettävä yhä tiukemmin kiinni EU:n arvoista, kuten oikeusvaltioperiaatteesta, riippumattomasta mediasta, tavoista taistella korruptiota vastaan ja suojata EU:ta muilta ulkopuolisilta uhkilta”.

Ilmastotoimista von der Leyen oli lyhytsanainen, mutta lupasi ilmastopaketin vuoden 2026 loppuun mennessä. Paketti sisältäisi päivitetyt päästövähennystavoitteet ETS-järjestelmän ulkopuolisilla sektoreilla ja maankäyttöön liittyviä toimia.

Sosiaalipolitiikalla näkyvä paikka ohjelmassa

Työohjelma vahvistaa sosiaaliturvapassin käyttöönottoa, Euroopan työviranomaisen ELAn toimivallan vahvistamista ja osaamisten siirrettävyyttä koskevia aloitteita.

Muita painopisteitä ovat kohtuuhintainen asuminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden torjunta. Lisäksi komissio aikoo päivittää julkisia hankintoja koskevat säännöt ja valmistelee verotuksen yksinkertaistamispakettia vuoden 2026 alussa.

Tasa-arvon ja kansalaisten oikeuksien saralla ohjelmassa on ei-lainsäädännöllisiä ehdotuksia sukupuolten tasa-arvostrategiaksi 2026–2030, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaksi strategiaksi (v. 2030 asti) sekä useita toimenpiteitä kansalaisten ja kuluttajien suojelemiseksi, kuten digitaalista oikeudenmukaisuutta koskeva säädös (Digital Fairness Act) ja verkkokiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma.

Huomionarvoista on, että sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan asetuksen (883/2004) uudistuksen osalta komissio on päättänyt olla vetämättä ehdotusta pois työohjelmasta. Vuonna 2016 tehty ehdotus on yhä käsiteltävänä ja on vanhin pöydällä oleva säädös.

FinUnionsin johtaja Susanna Salovaaran mukaan komission työohjelma on lupaava, mutta huolestuttavana työohjelmassa voidaan pitää 28. regiimin sekä erilaisten säätelyn purkupakettien etenemistä.

”Niiden kanssa parlamentti joutuu melkoiseen stressitestiin, alku ei valitettavasti ole ollut kauhean lupaava”, Salovaara kommentoi. 

Salovaaran mukaan on hienoa, että työntekijöille tärkeitä aloitteita on luvassa.

”Yksi tärkeimmistä on Euroopan työviranomaisen, ELAn, toimivallan kasvattaminen. Toivottavasti myös jäsenmaat saadaan tähän erittäin tärkeään aloitteeseen mukaan myötämielisesti.” 

Ruusuja ja risuja mepeiltä

Mepit suhtautuvat myönteisesti uuden työohjelman esittelyyn täysistunnossa. Komission omnibus- ja yksinkertaistamishankkeet herättivät kuitenkin keskustelua meppien keskuudessa – sekä puolesta että vastaan. Risujakin kuultiin.

Jeroen Lenaers (EPP, Alankomaat), joka puhui EPP-puheenjohtaja Manfred Weberin tilalla, kehui komission työohjelmaa kunnianhimoiseksi. Lenaers painotti, että uutta lainsäädäntöä pitää miettiä hyvin tarkkaan, erityisesti velvoittavia lakeja.

Tärkeitä aloitteita EPP:lle ovat erityisesti puolustukseen ja unionin suojeluun liittyvät lakihankkeet. Komission puolustusaloitteisiin sisältyy puolustus- ja turvallisuusmarkkinoiden yksinkertaistaminen sekä Ukrainan laadullisen sotilaallisen etulyöntiaseman ohjelman käynnistäminen.

Lenaers painotti omassa puheenvuorossaan erityisesti droonialoitetta sekä sisäisen turvallisuuden pakettia ja Frontexin aseman vahvistamista.

”Työohjelmasta löytyy sosiaalidemokraattinen kädenjälki, kiitos siitä”, lausui Iratxe García Pérez (S&D, Espanja) arvioidessa työohjelmaa.

EU:lle luodaan ensimmäistä kertaa kohtuuhintaista asumisstrategiaa, jonka puolestapuhuja S&D on ollut.

”Tulemme yhdessä työstämään EU:lle myös köyhyydenvastaisen suunnitelman – yksikään lapsi ei saisi kasvaa EU:ssa köyhyyteen”, García Pérez painotti.

Samalla työohjelmassa näkyy vahva katse tulevaisuuteen. Nuoria ja alaikäisiä halutaan suojella verkkokiusaamista vastaan.

”Tämä on osoitus, että EU:ssa voimme tehdä yhteistyötä. Mutta silloin on myös valittava liittoutumat tarkasti, hän painotti.

Renew-ryhmän ranskalainen meppi Valérie Hayer osoitti tyytyväisyyttään ohjelmaa kohtaan sanomalla: ”Tuemme komission työohjelmaa sataprosenttisesti”.

Hayerin mukaan ohjelma hehkuu itsenäisyyttä ja suvereenisuutta. Tärkeimpinä asioina Hayer pitää kilpailukykyyn liittyviä toimia ja Draghin raportin toimeenpanoa. 

Vihreiden meppi Marie Toussaint (Ranska) moitti ohjelmaa ympäristötekojen ja ihmisoikeuksien puutteista.

”Työohjelmassa kuuluisi olla toimia, jotka suojelevat ihmisiä ja luontoa. Myös verotuksen osalta komissiolta on tulossa omnibus-hanke, mutta missä ovat toimet verottamaan monimiljonäärejä, Toussaint tiedusteli.

Hän myös kyseenalaisti komission toimia esittää lähinnä ei-lainsäädännöllisiä aloitteita.

”Kun taistellaan köyhyyttä vastaan, niin miksi työohjelma ei sisällä lainsäädännöllisiä toimia”.

Li Andersson (The Left, Suomi) huomautti, että Eurobarometrin mukaan kansalaiset toivoivat EU:lta toimia inflaatioon, nouseviin hintoihin ja elinkustannuksiin.

”EU:lle annettiin selkeä mandaatti toimia, mutta viime vuonna komissio esitti nolla lainsäädäntöhankkeita työelämäasioissa. Nyt niitä on onneksi jonkun verran, Andersson sanoi.

Meppi myös painotti, ettei työstandardeja saa alentaa EU:ssa. Siksi laadukkaiden työpaikkojen lakialoitteen sisältö on keskeisessä asemaassa. EU:n on taattava työntekijöiden oikeudet.

”Tarvitsemme rajoituksia alihankintaketjuihin, sääntöjä algoritmeihin ja tekoälyn käyttöön työpaikalla. Myös psykososiaalisen kuormituksen hallintaan tarvitaan sääntöjä”, Andersson luetteli.