Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla kilpailukykykompassin, joka ohjaa komission strategista työtä ja kilpailukykyä koskevia toimia seuraavien vuosien aikana. Kilpailukykykompassiksi nimetty tiedonanto sisältää poliittisia linjauksia sekä listauksen tulevista keskeisistä aloitteista kilpailukyvyn näkökulmasta. ETUC reagoi kompassiin suurin varauksin, koska se keskittyy pääosin EU-sääntelyn purkamiseen.

Komissio alleviivaa tiedonannossaan, että Euroopan tuottavuus on kasvanut jatkuvasti hitaammin kuin USA:n tai Kiinan tuottavuus. Taitavan ja koulutetun työvoiman, pääoman ja säästöjen, paremmin toimivien sisämarkkinoiden ja ainutlaatuisen sosiaalisen infrastruktuurin avulla EU voi kääntää suunnan parempaan.

Draghin raportti tunnisti kolme keskeistä muutostarvetta kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Komission tiedonannon lähtökohtana on kolme pääkohtaa: innovaatiokuilun kurominen umpeen Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kilpailukyvyn ja vähähiilisyyden yhteinen tiekartta sekä ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen EU:n alueella.

Tiedonannossa on määritelty viisi toimenpidettä, joiden avulla kilpailukykyä voidaan vahvistaa kaikilla aloilla. Nämä ovat EU-sääntelyjen purku, esteiden poistaminen sisämarkkinoilta, rahoituksen saatavuuden varmistaminen, osaamisen kehittäminen sekä parempi koordinointi.

ETUC: Kompassi vaarantaa eurooppalaisen työelämän

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC ilmoitti eilen, ettei se hyväksy kilpailukykykompassia, joka heikentää työpaikkoja, työntekijöiden oikeuksia ja olemassa olevia standardeja EU:ssa.

Laadukkaat työpaikat ovat osa kilpailukykyistä taloutta, mutta kompassi keskittyy pääosin EU-sääntelyn purkamiseen työntekijöiden kustannuksella. Siksi ETUC on päättänyt olla hyväksymättä komission tiedonannossa Euroopan työmarkkinaosapuolille esitettyä kutsua tukea ehdotusta. ETUC:n mukaan neuvotteluja kompassin lähtökohdista olisi pitänyt käydä ennen sen julkaisua. ETUC vaatii tavata komission puheenjohtaja von der Leyenin kanssa.

Esther Lynch, ETUC:n pääsihteeri, näkee erityisen ongelmallisena, että kompassiin sisältyy yrityksille lieventävän säännön (28th regime), joka sallisi joidenkin yritysten toimia kansallisen työoikeuden ulkopuolella. Tällä olisi katastrofaaliset seuraukset ja uhkakuvana olisi työlainsäädännön heikentyminen koko Euroopassa.

Kompassi sisältää myös selkeän kehotuksen muuttaa eläkeratkaisuja, jotta työurat pidennettäisiin. Kompassi ei myöskään sisällä ainoatakaan sitoumusta lainsäädännöstä, joka hyödyttäisi työntekijöitä, tai tukisi heitä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

Kilpailukykykompassi sai heti runsaasti kritiikkiä eri kanavissa. Politico uutisoi eilen aamulla, että kompassiesityksessä von der Leyen romuttaa itse alle vuosi sitten laatimiaan direktiivejä (esim. direktiivit yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja raportointivelvoitteesta).

Selvää on myös, että vihreä siirtymä ja ilmastotavoitteet saavat vähemmän tilaa uudessa komission ohjelmassa. Vaikka komissio on painottanut, ettei ympäristötavoitteiden sääntöihin tule muutosta uuden komission myötä, monet ovat sitä mieltä, että von der Leyen hylkää vihreän sopimuksen miellyttääkseen konservatiiveja.  

Lakialoitteita kuin liukuhihnalta

Komission tiedonannossa listataan kompasssiin liittyviä lakialoitteita.
Esimerkiksi helmikuun lopussa komissiolta on tulossa Omnibus-ehdotus, jolla komissio aikoo yksinkertaistaa yritysten kestävyysraportointia, huolellisuusvelvoitetta ja taksonomiaa. Komissio on asettanut tavoitteeksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosentilla ja pk-yritysten osalta vähintään 35 prosentilla.

Komissio esittelee lähiaikoina myös Euroopan säästö- ja investointiunionin, jonka tavoitteena on luoda uusia säästö- ja sijoituskohteita, tarjota kannustimia riskipääomalle ja varmistaa, että investoinnit liikkuvat sujuvasti koko EU:n alueella.

Komissio esittelee aloitteen osaamisunionin luomiseksi. Tällä varmistettaisiin, että osaajat löytävät tiensä EU:n työmarkkinoille. Unioni keskittyy mm. investointeihin, aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tulevaisuuden kestävien taitojen kehittämiseen, osaamisen ylläpitoon, reiluun liikkuvuuteen sekä pätevien työntekijöiden houkuttelemiseen ulkomailta.

Kokonaisuuteen liittyy myös kilpailukyvyn koordinointityökalu, jolla varmistetaan, että EU-politiikan tavoitteita pannaan täytäntöön sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Työkalu auttaa tunnistamaan Euroopan kannalta merkittäviä rajat ylittäviä hankkeita sekä edistämään niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja.