Eurostatin mukaan lasten köyhyys on lisääntynyt pandemian jälkeen EU:n jäsenmaissa. Lasten köyhyys ja huono-osaisuus koettelee myös Suomea, kuten tuoreet tilastot todistavat. Eurooppalaiset päätöksentekijät on tartuttava tähän vakavaan tilanteeseen ja pikaisesti.  

Tämä on kolmas vuosi peräkkäin, kun köyhyysriskissä* olevien lasten määrä kasvaa EU:ssa. Eurostatin tietojen mukaan 24,7 prosenttia alle 18-vuotiaista eli köyhyysriskissä vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli 24,4 prosenttia, vuonna 2020 24 prosenttia ja vuonna 2019 22,8 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että lähes 19,9 miljoonaa lasta elää köyhyysriskissä unionin alueella. Se on yli 1,5 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemian alkamista vuonna 2019.

Tilanne eri jäsenmaissa  

EU:ssa on 12 jäsenvaltiota, joissa köyhyydessä elävien lasten määrä on noussut vuodesta 2019. Nämä ovat: Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Luxembourg, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Tšekki.

Kuva: Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat lapset unionissa v. 2022. Vuonna 2022 sosiaalisen syrjäytymisen köyhyysriskissä olevien lasten osuus oli suurempi lapsilla (24,7 prosenttia) kuin aikuisilla. Eurooppalaisista aikuisista 20,9 prosenttia (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) elivät köyhyysriskissä. Lähde: Eurostat.

Tilastot myös osoittavat, että mitä korkeampi vanhempien koulutustaso, sitä pienempi oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskissä olevien lasten osuus. Lapsilla, joiden vanhempien koulutustaso oli alhainen, köyhyysvaarassa olevien osuus oli 61,9 %, kun vastaava luku lapsilla, joiden vanhempien koulutaso oli korkea, oli vain 10,2 %.

Huolestuttava suunta – toimia kaivataan

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n mukaan päätöksentekijät on saatava ymmärtämään tilanteen vakavuus ja myös toimimaan ripeästi. Jos jäsenmaat jatkavat uusien säästötoimien käyttöönottamista lasten köyhyys kasvaa ja tämä eriarvoistaa perheitä entistä enemmän EU-tasolla. Lehdistötiedotteessaan eurooppalainen ay-liike painottaa, että päätöksentekijöiden pitäisi tehdä kaikkensa tukemalla reiluja työsopimuksia työssäkäyville ihmisille ja investoimalla lasten tulevaisuuteen.

Nykyinen suunta on huolestuttava, koska lapsena koetulla köyhyydellä on pitkät jäljet. Köyhyydessä eläneiden tai sosiaalisesti syrjäytyneiden lasten on todistetusti vaikeuksia menestyä koulussa ja hyödyntää täyden potentiaalinsa myöhemmässä elämässä. Se on uhka heidän hyvinvoinnilleen ja heillä on suurempi riski ajautua työttömiksi, köyhiksi ja sosiaalisesti syrjäytyneiksi aikuisina. Lasten köyhyys jatkuu helposti seuraavissa sukupolvissa, ellei huono-osaisuuden jatkumoa saada lopetettua.

Taistelussa köyhyyttä vastaan on asetettu tavoitteita EU-tasolla, mutta kysymys kuuluu ovatko ne riittäviä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ehdottaa kolmea EU-tason tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen suojelun aloilla. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on yksi tavoitteista. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää tulisi vähentää vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä, joista vähintään 5 miljoonan pitäisi olla lapsia.

*Euroopassa köyhyysriskirajana (tai pienituloisuusrajana) käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Lähteenä EAPN-Fin.