Susanna Salovaara

johtaja, FinUnions

Syksy on ollut melkoista jännitysnäytelmää Brysselissä. Uuden parlamentin työn käynnistyminen, komissaarinimitykset ja -kuulemiset sekä poliittiset kuviot kaiken takana ovat olleet hengästyttävää seurattavaa. Maailmannäyttämöllä on samaan aikaan tapahtunut vielä enemmän: USA:n vaalit, joiden lopputulos oli maailmalle kysymyksiä herättävä Donald Trumpin uudelleenvalinnan myötä, Ukrainan sodan jatkuminen jo yli tuhatta päivää sekä Israelin tuomittava kansanmurha Gazassa ja sotaisat iskut ympäri Libanonia ovat luoneet ihan uudenlaisia uhkakuvia myös Euroopan unionille ja osin luoneet uskottavuuskriisejä kansainvälisestä järjestyksestä.

Raportit suunnannäyttäjinä

EU:n seuraavan viiden vuoden suuntaviivoja on luonnosteltu sekä komissiossa että parlamentin valiokunnissa. Draghin ja Lettan raportit ovat toimineet suunnannäyttäjinä, joihin myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nojannut monissa puheenvuoroissaan. Myös presidentti Sauli Niinistön raportti varautumisesta on noussut keskusteluun tilanteiden kiehuessa ja datakaapelien rikkoutuessa mystisesti.  

Vaikka vastavalitun komission työohjelmaa ei ole vielä julkaistu, viitteitä on saatu niistä lukuisista keskusteluista, joita Brysselissä on syksyn aikana käyty. Komissaarien tehtäväkirjeet myös vahvistivat ajatuksia, kuten sen, miten kilpailukyky ja omavaraisuus tulevat olemaan kärkihankkeita seuraavan viiden vuoden aikana. Unionin kilpailukyky on laskenut vuosi vuodelta ja investointeja ei ole tarpeeksi. Yritykset eivät investoi tarpeeksi itseensä ja ne yritykset, jotka kasvavat hyvin, myydään useimmiten amerikkalaisille yritykselle, jolloin menetetään potentiaaliset menestystarinat. Varsinkin Enrico Letta nosti tämän ongelman esiin omassa raportissaan ja esitteli myös ns. viidennen vapauden, jolla keskityttäisiin tutkimuksen ja innovoinnin vapauteen. Nähtäväksi jää, pystyykö komissio tekemään tarpeeksi näin mittavan ongelman parantamiseen.

Harmaita pilviä Brysselin taivaalla

Trumpin uudelleenvalinta tuli shokkina Euroopan maltillisille ryhmille. Päällimmäisenä ajatuksena Brysselissä on kuitenkin selvästi ollut, että nyt ollaan varautuneempia tilanteeseen kuin Trumpin edellisen kauden alkaessa. Tammikuun 20. päivänä Trumpin vannoessa virkavalansa Euroopassa katsellaan Atlantin yli kumppania odottavasti. Suurimpia huolenaiheita on mm. kauppapolitiikka ja Trumpin suhtautuminen Ukrainaan ja Nato-työskentelyyn. EU:n etuna on, että kauppapolitiikka jatkuisi mahdollisimman esteettömänä myös tulevaisuudessa. Myös Pohjolan vientivetoisille maille tämä on elinehto. Trumpin uusi kausi luokin epävarmuuksia vientiin ja mahdollisiin toimiin, joilla EU-maat tulevat vastaamaan kilpailun rajoittamiseen. Juuri, kun unionissa on toivottu selvyyttä valtiontukien epäreiluun käyttöön sisämarkkinoilla, voi Trumpin politiikka pahentaa tilannetta merkittävästi.

Puolustuspolitiikassa Euroopassa näytetään etenevän hyvin samansuuntaisissa aatoksissa. Puolustukseen on panostettava ja yhteiset rivit on pidettävä – joskin näihin suunnitelmiin ei välttämättä sovi yksi EU-valtio, mutta muuten yhteiset suunnitelmat vaikuttavat yksimielisiltä. Trumpin uhoamista viime kaudelta siitä, kuinka USA ei halua olla enää niin suuressa roolissa Natossa, ei ole unohdettu. Vaikka USA tarvitaan ehdottomasti mukaan, on EU:lla myös oma linjansa. Sen osoittaa jo ensimmäistä kertaa valittu puolustuskomissaarikin. On tosin suuri kysymysmerkki, miten tavoitteet uusista jätti-investoinneista ja varustautumisesta puolustuspuolella voidaan sovittaa yhteen.

Uusi komissio lähtöviivalla

Ursula von der Leyenin toinen komissio aloittaa työskentelynsä 1. joulukuuta. On jännittävää nähdä, miten komissio saa pelattua yhteen arvaamattoman parlamentin kanssa. Oletettavasti tosin kummankin ollessa vahvasti kallellaan oikealle, riittävä tuki löytyy helposti. Lähitulevaisuudessa nähdään, pitääkö maltillinen linja, vai haetaanko tuki yhä useammin äärioikealta – tätäkin kun on nähty jo nyt parlamentissa. On myös muistettava, että nykyinen komissio sai ennätysalhaisen tuloksen hyväksymisäänestyksessään parlamentissa. Kollegion puolesta äänesti vain 54 % mepeistä. Unionin yhtenäisyyden luomisesta voi tulla paikoittain hyvinkin vaikeaa.

Mikä siis olisi se kuuluisa valo tunnelin päässä? Draghin ja Lettan raportit sekä komission puheenjohtajan puheenvuorot ovat useasti ottaneet esille sen, miten Euroopan työpaikat pitää olla laadukkaita, eikä Euroopassa kilpailla palkkadumppauksella. Toivotaan, että viisaat päättäjät pitävät tämän tiiviisti mielessään seuraavat viisi vuotta!