Pia Björkbacka

johtava asiantuntija, SAK

EU:ssa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin ja niiden myötä ilmastopolitiikan seuraavaan vaiheeseen. Euroopan komissio antaa todennäköisesti helmikuun alkupuolella ehdotuksensa EU:n uudesta ilmastotavoitteesta vuodelle 2040. Siinä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita sekä tavoitetta täsmennetään kaudelle 2030–2040.

Kriittiset äänet EU:n ilmastotoimia kohtaan ovat nousussa. Tämä johtuu ainakin osittain Euroopan epävakaasta turvallisuustilanteesta ja ihmisten huolesta toimeentulostaan. Tästäkin huolimatta on tärkeää hahmottaa, että mitä nopeammalla aikataululla siirtymässä hiilineutraaliin talouteen onnistutaan, sitä paremmin pystytään rajoittamaan ilmastonmuutoksen katastrofaalisia seurauksia ihmisten elin- ja työympäristöille. Hyvissä ajoin ja ennakoiden toteutettu rakennemuutos auttaa Eurooppaa myös menestymään kilpailussa siirtymän edellyttämästä tuotannosta ja tuotekehityksestä parantaen näin työllisyyskehitystä. Euroopan unionissa asetetuilla kunnanhimoisilla ilmastopolitiikan tavoitteilla onkin ratkaisevan tärkeä rooli jäsenmaiden toimien vauhdittajina.

Direktiivi antaisi paremmat edellytykset siirtymän onnistumiselle

Eurooppalainen, mukaan lukien suomalainen, ammattiyhdistysliike pitää aivan keskeisenä edellytyksenä työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän politiikkatoimien vahvistamista, jotta kunnianhimoisissa ilmastotoimissa voidaan onnistua. EU:n ja kansallisten ilmastotoimien suunnittelussa pitää huomioida ja ennakoida nykyistä paljon vahvemmin työntekijöiden osaamisen päivittäminen, ja työllisyyttä edistävät sekä työturvallisuutta vahvistavat toimet. Tällaista uutta toimintakulttuuria vahvistamaan komission pitäisi valmistella oikeudenmukaista siirtymää koskeva direktiivi.

Oikeudenmukaisen siirtymän onnistumiselle on oleellisen tärkeää, että työntekijät ja ammattiliitot ovat mukana ilmastotoimien valmistelussa ja toteutuksessa kaikilla tasoilla – työpaikoilta EU-päätöksentekoon. Työmarkkinaosapuolet voivat edistää oikeudenmukaista siirtymää myös hyödyntämällä työehtosopimusjärjestelmiä.

Siirtymäpolitiikka ja kestävä talous 

Onnistunut siirtymä edellyttää kestävää taloutta, joka tuottaa hyvinvointia kaikille kansalaisille maapallon kantokyvyn puitteissa. Onkin perusteltua, että myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden painoarvoa talouden eurooppalaisessa ohjausjaksossa vahvistetaan.  

Hyvät eväät tarvittavan direktiivin sisällölle antaa Belgian puheenjohtajamaan esittämästä puite-esitys, josta Euroopan sosiaali- ja talouskomitea (ETSK) hyväksyi kannanoton joulukuussa 2023. Siinä esitetään useita konkreettisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimia ja tavoitteita. Osana ETSK:n hyväksymää oikeudenmukaisen siirtymän puitekokonaisuutta EU:hun pitäisi muun muassa perustaa oikeudenmukaisen siirtymän keskus, joka seuraa sidosryhmien osallistumista, työpaikkakehitystä, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpanoa jäsenvaltioissa. Uuden EU:n komissioon pitäisi valita oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaava komissaari.

EU:n tavoitteena pitäisi olla ilmastopolitiikka, jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähennys on 90 % vuoteen 2040 mennessä

Eurooppalainen ammattiyhdistysliike antoi tukensa EU:n Fit for 55
-ilmastopaketille, jossa jäsenmaat sitoutuvat vähentämään EU:n nettokasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraalisuustavoitteesta vuoteen 2050 mennessä. YK:n Pariisin ilmastokonferenssissa sovittuihin riittäviin toimiin globaalin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle 2 celsiusasteen ei ole vielä päästy, joten kunniahimoista ilmastopolitiikkaa on jatkettava EU:ssa seuraavankin komission kaudella. EU:n kasvihuonekaasupäästövähennyksen tavoite vuoteen 2040 mennessä tulee olla 90 %.