Ilkka Penttinen Fouto toimii poliittisena ja projektiasiantuntijana Eurocadresissa, jossa hän aloitti noin kahdeksan kuukautta sitten. Eurocadres on korkeakoulutettujen edunvalvoja Euroopan tasolla. Järjestö on pieni mutta ketterä. Eurocadresin puheenjohtajan, Nayla Glaisen, lisäksi edunvalvonnallista työtä tekevät Kevin Flynn ja Penttinen Fouto.

”Vastaan digitalisaation ja kestävyyden työryhmästä, jossa käsitellään muun muassa tekoälyyn ja yritysten vastuullisuuteen liittyviä asioita, sekä koulutuksen ja tutkimuksen työryhmästä. Kuten moni tietää, vuosi 2023 onkin julistettu Euroopan osaamisen teemavuodeksi”, hän kertoo.

Työ sisältää pitkälti poliittisen työn koordinointia työryhmissä jäsenorganisaatioiden kanssa. Näihin ryhmiin osallistuvat myös STTK:n ja Akavan edustajat Suomesta.

Lobbaajan arki voi yllättää

Penttinen Fouton mukaan lobbaamista romantisoidaan hyvin usein. Monilla on mielikuvana, että lobbaaja viettää päivät pitkät päättäjien kanssa ja hienoilla illallisilla. Käytännössä se on vain murto-osa siitä työstä, mitä järjestötasolla tehdään Brysselissä. Ydintyö keskittyy asiantuntijan mukaan vahvasti työryhmätyöskentelyyn.

”Paljon työtä tehdään sen eteen, että kehitetään vastauksia ja ratkaisuja siihen, miten politiikan alueita tai lainsäädäntöä pystytään kehittämään. Tämä nivoutuu taas koordinaatiotyöhömme, mitä teemme jäsentemme kanssa. Ratkaisuja ei saa tehtyä, ellei näkemyksiä ja asiantuntevuutta saada kuulumaan”, hän toteaa.

Työryhmissä pohditaan yhdessä, miten asioita voisi kehittää, millaisia politiikan toimia tarvitaan, ja miten päättäjiä lähestytään ja missä vaiheessa lainsäädäntöprosessissa.

”Tuotetaan ja kartoitetaan tutkimustyötä sekä kootaan argumentteja. Monesti lobbaaminen on aika lailla samaa Excel-ohjelman hakkaamista kuin missä tahansa työpaikalla”, hän sanoo pilke silmäkulmassa.  

”Palkansaajien oikeuksia edistetään kärjistettynä sähköpostitse”, hän lisää.

Edunvalvontatyön rinnalla Penttinen Fouto tekee myös projektityötä. Osa on operationaalista kehittävää, kuten eri jäsenmaiden hyvien käytäntöjen esille tuomista esimerkiksi työkalujen ja oppaiden muodossa.

”Eurocadres haluaa varmistaa, että työpaikalla käyttöön otettu keinoälysovellukset noudattavat eettisiä periaatteita ja etteivät ne loukkaa työntekijän perusoikeuksia tai toimi kyseenalaisella tavalla”, hän sanoo.

Vaikka työhön liittyy paljolti tutkimustyötä, Eurocadres haluaa, että yhteys ruohonjuuritasoon säilyy ja aineistot tulevat työntekijöiden käyttöön, missä niitä tarvitaan eniten.

Sosiaalisella rintamalla tapahtuu EU:ssa. Työmarkkinaosapuolet Euroopan tasolla neuvottelevat parasta aikaa sopimuksesta, jossa määritellään työntekijöiden oikeus irtautua työstä. Eurocadresin puheenjohtaja Nayla Glaisella on mandaatti edustaa järjestöä osana Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCia neuvotteluissa.

”Oikeus irtautua työstä on aivan keskeisempiä asioita, mitä digitalisaatio on tuonut haasteena mukaan työelämään. Tämä kulkee käsi kädessä toimihenkilöiden psykososiaalisten riskien kanssa”, hän sanoo.

Toiset tärkeät meneillä olevat neuvottelut sosiaalisten partnereiden välissä liittyvät etätyöskentelyyn.

Penttinen Fouto pitää tärkeänä asiana sitä, että Eurocadresilla on pääsy päätöksentekoareenoille. Toisaalta häntä mietityttää, kuinka hyvin Eurocadresin toimintaa tunnetaan Suomessa.

”Suomalainen ei ehkä heti tunnista nimeä, varsinkin kun kyseessä on pieni järjestö. Tästä huolimatta myös meidän osanamme kuuluvat suomalaiset äänet, siinä missä kenen tahansa muun”, hän sanoo.

Brysselissä hänellä on vierähtänyt jo 8 vuotta. Suurkaupungin vaikutuksista huolimatta hän tunnustaa olevansa aika lailla paljasjalkainen keskisuomalainen. Hän on opiskellut sosiologiaa Jyväskylän yliopistossa ja lähti aikoinaan vaihtoon Maastrichtin yliopistoon. Se johti muutamaan harjoitteluun Brysselissä, ja sitä kautta hän tuli järjestötöihin. 

”Korruptionvastainen työ on aina ollut lähellä sydäntäni, ja olen myös ollut korruptiovastaisissa organisaatioissa töissä Brysselissä. Tämä työ jatkuu siinä mielessä, että olen edelleen Transparency International -järjestön Suomen osaston puheenjohtajana”, hän kertoo.

Kaikki antikorruptioon liittyvää, kuten esimerkiksi verotus, avoin päätöksenteko tai ylipäätään poliittinen integriteetti, ovat kytköksissä myös työelämään ja työntekijöiden oikeuksiin. Ainakin välillisesti. Penttinen Fouto näkee myös yhteyden nykyiseen työtehtävään, jossa Eurocadresin yksi kärkihankkeista on ollut direktiivi ilmiantajan suojelusta rikkomuksista ilmoittaville tahoille. Tämä ns. Whistleblower-direktiivi on tulossa kansalliseen lainsäädäntöön.

”Eurocadres on edistänyt Whistleblower-direktiiviä globaalilla tasolla Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kautta. Siellä nyt mietitään, jos on mahdollista antaa väärinkäytösten ilmiantajille suojaa myös globaalilla tasolla ja kehittää tästä ILO:n standardi”, hän kertoo.

EU:n digitaalinen säätely saapuu työpaikoille

Tekoälysäädös on Penttinen Fouton mukaan yksi viime aikojen tärkeimmistä lakisäädöksistä EU:n tasolla. Sillä pyritään varmistamaan, että EU:n markkinoille saatetut ja EU:ssa käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja noudattavat perusoikeuksia koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja EU:n arvoja.

”Tekoälysäädös on hyvin keskeinen osa digitaalista säätelypakettia. Komissiolta on tullut kymmenkunta eri lakialoitetta liittyen digitaaliseen ulottuvuuteen kolmen viimeisen vuoden aikana. Yksi palanen siitä liittyy alustatalousdirektiiviin ja sisältää jonkin verran algoritmien läpinäkyvyyteen liittyviä aineksia”.

Neuvoston kanta tekoälysäädöksestä oli Penttinen Foutonin mielestä hyvin konservatiivinen, vaikka esimerkiksi Saksan näkemys yksityisyydensuojasta on ollut iloinen yllätys. Se tietää tiukkoja kolmikantaneuvotteluja vuoden 2023 aikana.  

Säädöksen tueksi komissiolta on tullut tekoälyä koskevat vastuusäännöt, jotka soveltuvat vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja globaaleihin arvoketjuihin kuluttajien suojelemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Eurocadresissa on seurattu tiiviisti tekoälyä koskevia vastuusääntöjä, joissa määritellään, kuka kantaa vastuuta ja missä yhteydessä, kun tekoälyä käytetään päätöksenteossa.

”Euroopan tasolla tavoitellaan kunnianhimoisempaa tekoälyn mallia. Koska säännöt nivoutuvat toisiinsa ne tulevat määrittelemään, mihin suuntaan tietoyhteiskunta on menossa”, hän sanoo.

Algoritmit ovat tulleet jäädäkseen.

”Sillä, miten algoritmeja ja tekoälyä säädellään jatkossa, voi olla huomattavia vaikutuksia koko Euroopan poliittiselle eheydelle. Se vaikuttaa itse asiassa myös globaalisessa mittakaavassa, kun otetaan huomioon, mihin EU:n olevan usein edelläkävijä digitaalisessa säätelyssä”.

Haasteita riittää. Lainsäädäntö algoritmien suhteen laahaa jäljessä. Tietoa ei ole tahdo löytyä riittävästi siitä, kuinka paljon algoritmeja käytetään työpaikoilla. Silloin ei myöskään ymmärretä niihin liittyviä riskejä.

Tekoäly kytkeytyy vahvasti myös alustatyöhön. Tässä uudentyyppisessä työmuodossa valvonta kaventaa alustatyöntekijöiden oikeuksia entisestään, kun he ovat erityisen alttiita digitaalisille valvontakeinoille.

Tekoäly on asiantuntijan mukaan ennen kaikkea työkalu, joka voi käyttää hyvin, huonosti tai epäeettisesti.

”Eettinen toiminta ei liity pelkästään siihen, että mikä se työkalu on, vaan miten sitä käytetään ja mikä on se kehys mitä sallimme, että tekoälyllä pystyy tekemään”, hän tarkentaa.

Tekoälysäädöksessä ollaan määrittelemässä tekoälylle iso määrä korkean riskin käyttötarkoituksia. Rekrytoinnit työpaikalla lasketaan esimerkiksi korkean riskin käyttötarkoituksiin. Koska tekoäly oppii datan kautta, se saattaa toistaa sitä dataa, mitä sillä on. Pahimmassa tapauksessa tekoälyllä saatu data voi olla syrjivä ja tekoäly toistaa datan käyttäytymismalleja.

Siksi työkalu on yleensä yhtä hyvä kuin sen käyttäjä. Tekoälylle tarvitaan samalla tavalla, kuin mihin tahansa työelämän alueella, säännöt. Komission ehdotus tekoälyasetukseksi on tällä hetkellä puutteellinen. Se ei kata esimerkiksi kaikkia tekoälyn käyttömuotoja työpaikalla.

”Tekoäly monesti keskittyy työpaikalla työsuorituksen mittaamiseen. Sitä analysoidaan hyvin keinotekoisella datalla, joka ei usein vastaa työnteon luonnetta. Karkeana esimerkkinä voisi kysyä, onko se työntekijä, joka lähettää enemmän sähköpostia tehokkaampi kuin se, joka lähettää vähemmän meilejä? Vai onko esimerkiksi lähetettyjen sähköpostien määrä millään”, hän kysyy.

”Miten keräät sellaista dataa, jonka perusteella selvästi voi tehdä johtopäätöksiä toisin, kuin mitä ihmiset tekisivät”, hän pohtii.  

Tämän takia hänen mielestään on tärkeä, että tekoälyn tekemiä päätöksiä valvoo viime kädessä asiantuntija, eikä se toimi itsenäisesti.

Penttinen Fouto pitää ikävänä sitä, että ensimmäiseen eurooppalaiseen harmonisoituuntekoälysääntelykehykseen jää valtavia aukkoja, jo pelkästään tekoälysäädöksen osalta. Hän kuitenkin muistuttaa sen olevan vain yksi palanen koko digitaalisessa säätelyrungossa.

”Kun otetaan huomioon, kuinka nopeasti lainsäädäntö ja teknologia kehittyy rinta rinnan, niin on todennäköistä tai ainakin toivottavaa, että tekoälysäädös tullaan tarkistamaan muutaman vuoden jälkeen”, hän ennustaa.

Yritysvastuu edistyy ja työnteon henkinen kuormittavuus vaatii säätelyä

Direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, eli yritysvastuulaki, löytyy myös Eurocadresin asialistalta. Direktiivillä parannetaan ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelua EU:ssa ja laajemminkin. Neuvosto sai oman kantansa sovittua joulukuun alkupuolella. Se onkin Penttinen Fouton mukaan hyvin kapea.

”CSDD-direktiivi asettaa pakollisia due diligence -toimia, selvitysvastuuta yrityksille, joilla on yli 500 henkilöä tai vaihtoehtoisesti 40 miljoonaa liikevaihto. Kiusallista tässä on se, että neuvosto ehdottaa, että sitä sovelletaan yli 1000 henkilön yrityksissä”.

Ehdotus ei ole lainkaan linjassa myöskään Norjan due diligence -lainsäädännön kanssa, joka on tarkoitettu kaikille yli 50 hengen yrityksille, ja joiden liikevaihto ylittää noin 8 miljoonaa euroa.

”Miten on mahdollista, että EU:ssa on ajateltu, että tästä on tehtävä 10 kertaa laveampi kuin Norjan malli”, hän pohtii ääneen.

Asiantuntija myös painottaa ay-liikkeen läsnäoloa due diligence -prosessissa yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä yhteistyö vähentäisi mahdollisia oikeustoimia toimintaketjuissa. Ay-liikkeen osallistaminen toimisi ennaltaehkäisevästi ja olisi liiketoiminnan kannalta hyvä asia.

Penttinen Fouto uskoo, että EU:n sisäiset yritykset hyötyisivät toimivasta due diligence -käytännöstä, joka takaisi, ettei tuotantoketjuja ulkoisteta esimerkiksi kolmansiin maihin, tai sellaisiin maihin, jossa on vähäisempi työntekijän suoja tai ympäristön suojelu.

Parlamentissa keskustelut yritysvastuudirektiivistä ovat vasta alkumetreillä ja sitä käsitellään eri valiokunnissa alkukeväällä 2023. Penttinen Fouto on luottavaisin mielin sen suhteen, että parlamentti vaatii kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä. Pahin mahdollinen skenaario olisi, että siitä tulee pelkkä paperitiikeri.

Uusi vuosi on juuri alkanut ja se tarkoittaa myös uusia mielenkiintoisia projekteja. Yksi niistä keskittyy psykososiaalisiin riskeihin ja joustavan työn luonteeseen. Flex at Work -projektissa Penttinen Fouto perehtyy tulevaisuuden työelämän mullistuksiin ja mitä työkaluja ay-liike tarvitsee asian edistämiseen.

Hän toteaa tietotyön muuttaneen työnteon luonnetta pysyvästi ja tähän sisältyy erilaisia riskejä mitä puolestaan perinteiseen suorittavaan työhön on liittynyt.

”Euroopan parlamentti on jo pari otteeseen pyytänyt, että psykososiaalisia riskitekijöitä säädeltäisiin direktiivillä. Komissio ei ole ollut yhtä halukas edistämään asiaa, mikä on valitettavaa”, Penttinen Fouto sanoo.  

Nykytyöelämässä keskeisimpiä työturvallisuusriskejä ovat psykososiaaliset kuormitustekijät, jotka ovat omiaan vaarantamaan työntekijöiden terveyttä.

”Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä yleisin syy sairauspoissaoloihin Suomessa. Esimerkiksi masennus on paitsi vakavampi, myös yleisempi ongelma kuin nuha. On selvää, että psykososiaalisiin riskitekijöihin tarvitaan säätelyä”, hän sanoo.

Esittelyssä Ilkka Penttinen Fouto

Syntynyt Jyväskylässä, varttunut Lievestuorella.

Asuu Brysselissä kunnassa Etterbeek.

Parasta Brysselissä on, että tämä on sosiaalisesti virikkeellinen paikka. Täällä tapaa eritaustaisia ihmisiä, ja se mahdollistaa kiinnostavia keskusteluja.

Huonointa Brysselissä on ehdottomasti harmaa talvi.

Intohimo: Harrastuksiin kuuluvat salibänditoiminta Brysselissä ja tieteiskirjallisuus.

Mikäli en olisi poliittinen neuvonantaja, olisin opettaja.

Kirjoittaja: Marie Sandberg-Chibani.