Nämä ovat Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin päätelmät viraston tuoreessa työaikavertailuraportissa. Raportti* osoittaa, että useat EU:n jäsenvaltiot pyrkivät tällä hetkellä lyhentämään työaikaa. Eri kokeilujen tulokset osoittavat, että lyhennetyt työajat vähentävät sairaspäivien määrää ja työuupumusta ja lisäävät samalla sekä motivaatiota että tuottavuutta.

Sen lisäksi, että Eurofoundin raportti antaa yleiskuvan keskimääräisten työtuntien kehityksestä EU:ssa ja yksittäisissä jäsenmaissa, raportti osoittaa myös, että useat jäsenmaat tekevät lainsäädännöllistä työtä työajan lyhentämiseksi. Vuonna 2022 keskimääräinen työehtosopimustyöviikko EU:ssa oli 38,1 tuntia. Raportissa tutkituista sektoreista sovitut työajat olivat lyhyimmät julkisen hallinnon työtehtävien kohdalla, eli noin 37,7 tuntia/työviikko ja pisimmät vähittäiskaupan alalla, eli 38,5 tuntia/työviikko.

Direktiivien myönteinen vaikutus

Tärkeimmät muutokset työajan sääntelyssä Euroopassa vuosina 2021 ja 2022 liittyivät kahden EU-direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Direktiivi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta (Work–life Balance Directive) oikeuttaa kaikkien työntekijöiden (joilla on työsopimus) ottaa vanhempainlomaa, isyysvapaata tai hoitovapaata ja hyödyntää joustavia työjärjestelyjä. Direktiivissä asetetaan näille oikeuksille minimit. Toinen direktiivi, selkeät ja ennakoitavissa olevat työolot ja -ehdot (Predictable Working Conditions Directive), tarjoaa kaikille työntekijöille oikeuden saada tietoja kirjallisesti työhön liittyvistä olennaisista asioista, koeajan pituuden rajoituksista, mahdollisuudesta tarttua muiden työnantajien työpaikkatarjouksiin, tiedot siitä, milloin työ on suoritettava, sekä ennaltaehkäisystä nollatuntisopimusten väärinkäyttöön (koskee sopimuksia ilman kiinteää työtuntimäärää) ja oikeudesta ilmaiseen pakolliseen koulutukseen.

Saattamalla molemmat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä Bulgaria, Kroatia, Unkari, Irlanti ja Slovenia toteuttivat huomattavia muutoksia työajan sääntelyssä kansallisella tasolla. Unkarissa esimerkiksi isyysvapaa kuului tärkeimpiin muutoksiin, ja 1.1.2023 alkaen isillä on oikeus 10 päivän vapaaseen. (Suomessa isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää.)

Irlannissa vanhempainvapaata ja etuuksia pidennettiin viidestä seitsemään viikkoon heinäkuussa 2022. Vuoden 2024 alussa vanhempainvapaa pidennetään edelleen yhdeksään viikkoon. Suomessa vanhempainvapaaseen oikeutettuja vanhempia voi olla yksi tai kaksi. Jos vanhempia on kaksi, molemmilla heistä on oikeus enintään 160 arkipäivän pituiseen vanhempainvapaaseen ja vanhempainrahakauteen (uuden perhevapaalainsäädännön mukaan).

Mahdollisuus nelipäiväiseen työviikkoon

Eurofoundin raportissa todetaan myös, että EU:ssa on viime vuoden aikana edistytty jonkin verran nelipäiväisen työviikon toteuttamisessa. Tämä ei välttämättä liity työajan lyhentämiseen.

Erityisesti nelipäiväisen työviikon kokeilujen käyttöönotto on levinnyt eri puolille EU:ta. Tällä yritetään antaa työntekijöille enemmän vapautta ja joustavuutta.

Belgian työlainsäädäntöön tehtiin muutos lokakuussa 2022, joka mahdollistaa yksityisen sektorin kokopäiväisille työntekijöille nelipäiväisen työviikon. Päivittäinen työaika voi olla yhtä suuri kuin todellinen viikoittainen työaika jaettuna neljällä (38 tuntia viikossa olisi näin ollen 9,5 tuntia päivässä). Työntekijöillä on oikeus pyytää nelipäiväistä työviikkoa ja työnantajien on perusteltava kieltäytymisensä.

Parempi elämänlaatu, uni ja työturvallisuus

Erityisesti Espanja ja Irlanti mainitaan raportissa esimerkkimaina. Molemmat ottivat koekäyttöön nelipäiväisen työviikon ilman palkan vähentämistä. Espanjassa käynnistettiin viime vuonna kaksivuotinen pilottiprojekti työtuntien vähentämiseksi 10 prosentilla. Kokeilussa otettiin käyttöön neljän päivän työviikko pienissä teollisuuden yrityksissä.

Vaikka projektia ei ole vielä saatu päätökseen, tähän asti saadut tulokset viittaavat siihen, että työntekijät ovat pystyneet alentamaan stressitasoaan, uupumiseen liittyvät oireet ovat vähentyneet ja muutoksen myötä työntekijät kokevat saavuttavansa paremman elämänlaadun.  

Irlannissa tehtiin viime vuonna kokeilu, jossa 12 yritystä otti käyttöön nelipäiväisen 32 tunnin työviikon kuudeksi kuukaudeksi. Palkansaajat, ja erityisesti naiset, kokivat elämänlaatunsa parantuneen, unen lisääntyneen sekä turvallisuuden tunteen kasvaneen, kun taas kaikki 12 yritystä saattoivat raportoida joko vakaasta tai lisääntyneestä tuottavuudesta – ja useat kokivat työntekijöidensä löytäneen paremman motivaation.

Näissä kahdessa pilottihankkeissa ei ollut kyse pelkästään työpäivien määrän vähentämisestä, vaan myös työtuntien vähentämisestä. Työntekijöitä pyydettiin tekemään yksi päivä vähemmän lisäämättä työaikaa muina neljänä päivänä, eikä työntekijöiden palkka näin ollen alentunut.

Tämä johti siihen, että yhdeksän kahdestatoista yrityksestä päättivät myöhemmin jatkaa nelipäiväistä työviikkoa, kun taas loput kolme päättivät harkita asiaa jatkossa.

Selvää on, että nelipäiväinen työviikko kiinnostaa EU-maita, ja muitakin kokeiluja sekä uusia pysyviä järjestelmiä tullaan näkemään tulevina vuosina.

* Raportti julkaistaan joka toinen vuosi ja siinä seurataan tärkeimpiä työaikaan liittyviä uudistuksia EU:ssa ja Norjassa. Raportissa tarkastellaan erityisesti työehtosopimuksissa asetettuja keskimääräisiä viikoittaisia ​​työtunteja viidellä erityisalalla: kemianteollisuus, metalliteollisuus, pankkitoiminta, vähittäiskauppa ja julkishallinto. Lataa raportti englanniksi täältä.

Eurofound on Dublinissa toimiva EU-virasto, jonka tehtävänä on tarjota tietoa sosiaali-, työllisyys- ja työpolitiikan kehittämiseksi. Vertailutiedot, tutkimukset ja analyysit antavat ainutlaatuista tietoa EU:n sosiaalipolitiikan alan keskeisille toimijoille.