Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö (PAY) juhli Norjassa kongressissa 50 vuotta jatkunutta yhteistyötä ammattijärjestöjen kanssa.

Puoli vuosisataa kestänyt taival on perustunut toimintaan, joka nojaa tiettyihin tärkeisiin periaatteisiin, kuten kestävä kehitys, ihmisoikeudet sekä oikeus järjestäytyä ammattiyhdistyksiin. Tarkoituksena on saada Pohjolan alueesta kilpailukykyisempi. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi on syytä palata maaliskuun 14. päivään vuonna 1972. Silloin kaikki alkoi.

”Pohjoismaissa nähtiin tarvetta perustaa alueellinen järjestö edustamaan ammattiliittojen keskusjärjestöjä. Se oli tapa tehostaa yhteistyötä ja vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon”, kertoo Magnus Gissler, PAY:n pääsihteeri. 

Perustajajäseninä olivat neljä työntekijäkeskusjärjestöä Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Näiden lisäksi toimihenkilöiden keskusjärjestöt Suomessa ja Ruotsissa liittyivät mukaan.

“Euroopassa oli siinä vaiheessa myös suunnitteilla Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) perustaminen, mikä tapahtui vuotta myöhemmin eli 1973”, Gissler muistelee.

Kuten tunnettu sananlasku sanoo: ”Pienistä puroista syntyy suuri joki”, niin myös PAY oivalsi, että yhteistyö on etenkin pienemmillä toimijoilla avain vaikutusvaltaan Euroopassa. Voimansa yhdistämällä PAY:stä tuli maailman ensimmäinen alueellista yhteistyötä kansallisten keskusjärjestöjen kanssa tekevä järjestö, ja se on yhä ainoa laatuaan.

Vuosien aikana PAY on laajentanut toimintaansa ja tänään järjestö koostuu 15 jäsenorganisaatiosta, joihin kuuluu sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskusjärjestöjä että akateemisten keskusjärjestöjä.

”Meillä on 8,5 miljoonan järjestäytyneen työntekijän tuki Pohjoismaissa”, pääsihteeri toteaa tyytyväisenä.

Kerratessaan PAY:n historiaa Gissler mainitsee neljä aluetta, joilla PAY toimii aktiivisesti: Pohjolan, Itämeren ja Euroopan tasojen lisäksi globaalisti.

Pohjoismaissa PAY:llä on poliittinen mandaatti.
 
”Teemme yhteisiä ehdotuksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle, enimmäkseen työllisyysneuvostolle. 12:sta neuvostosta yksi käsittelee työelämään ja työllisyyteen liittyviä asioita. Kun työministerit kokoontuvat kerran tai kaksi vuodessa, me osallistumme työmarkkinaosapuolena”, hän selventää.  

PAY toimii aktiivisesti myös Itämeren alueella, jossa se koordinoi Itämeren ay-liikkeen verkostoa (Baltic Sea Trade Union Network BASTUN).

Eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla PAY:llä on koordinointivastuu.

”ETUCin sisällä meillä on vakituinen työryhmä nimeltään Eurooppavaliokunta (Europautskottet), joka on toiminut aktiivisesti jo vuosia”, hän sanoo.

PAY isännöi koordinointikokouksia ennen kuin ETUCin hallitus kokoontuu ja tarvittaessa ennen Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) yleisneuvoston kokousta. Koordinointikokouksessa käydään yleensä esityslista läpi ja selvitetään, ovatko mielipiteet yhtenäiset, keskustellaan siitä, kuka käyttää puheenvuoroja.

”Asioista, joista on erimielisyyttä, pyritään ensin keskustelemaan sisäisesti. Keskitymme asioihin, joissa meillä on yhteisiä tavoitteita ja joissa voimme edetä”, Gissler valottaa.

Aina ei voi olla samaa mieltä pöydällä olevista asioista. Siksi on tärkeää, että on olemassa keskustelupaikka, jossa voi myös ilmaista erilaisia mielipiteitä.

”Aluksi PAY:n tärkein tehtävä ei ollut toimia pohjoismaisena keskustelualustana eikä käsitellä Pohjoismaiden sisäisiä asiakysymyksiä Pohjoismaiden ministerineuvostoa tai Pohjoismaiden neuvostoa varten, vaan koordinoida eurooppalaisia asioita ETUCin esityslistalle sekä kansainvälisiä asioita ITUC:n esityslistalle”, hän tähdentää.

Jos sinun pitäisi kuvailla PAY:n nykyistä merkitystä kolmella sanalla, mitkä ne olisivat?

”Yhteistyön ja -ymmärryksen ohella uskomme aitoon vuorovaikutukseen. Päätökset tehdään yhteisymmärryksessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei synny, päätöstä ei todennäköisesti tehdä. Silloin on parasta antaa ajan kulua, jotta löydettäisiin uusi näkökulma”, hän sanoo.

PAY:n toinen tehtävä on yhteisesti esittää ​​ehdokkaita eri luottamustehtäviin, mikä vahvistaa pohjoismaista näkökulmaa eri ammattiliittojärjestöissä.

Gissler näkee, että pääsihteerinä hän on eräänlainen sovittelija. Se on siltojen rakentamista pohjoismaisessa ammattiyhdistysliikkeessä samalla, kun asioita saadaan aikaiseksi. Hän on toiminut tehtävässään jo kunniakkaat 8 vuotta.

Nykyisellä pääsihteerillä on vahva ammattiyhdistystausta Ruotsissa.

”Lukion jälkeen työskentelin yrityksessä, jossa rakennettiin urkuja. Olin vakuuttunut siitä, että se oli minulle oikea uravalinta. Siinä työskennellään paljon yksin ja useimmiten öisin, joten ei se sitten lopulta minulle sopinutkaan”, hän sanoo.

Silloin hän myös sai ensikosketuksensa ammattiyhdistysliikkeeseen Ruotsin rakennustyöläisten ammattiliiton kautta. Suorittaessaan taloustieteen tutkintoa Uppsalan yliopistossa hän oli mukana opiskelijatoiminnassa, ja hänestä tuli ay-aktiivi.

”Pääsin aika pian pohjoismaisiin piireihin, kun olin töissä Ruotsin finanssialan liitossa (Finansförbundet), jossa vastasin kansainvälisistä liiketoiminnoista, ja myöhemmin NFU:ssa (Nordic Financial Unions).”

Hän ehti toimia myös ruotsalaisen pappien ja diakonien ammattijärjestön pääsihteerinä (Kyrkans Akademikerförbund). Näin vaihtui mammona Jumalaan, mutta silti kyse oli samanlaisesta ponnistelusta ammattiyhdistysliikkeen ja solidaarisuuden puolesta, kuten hän itse sen sanoo.

Vuonna 2014 hän palasi pohjoismaiselle sektorille, kun hänet valittiin PAY:n pääsihteeriksi. Äskettäin alkoi hänen kolmas kautensa PAY:n Tukholmassa sijaitsevassa päämajassa. PAY:n työyhteisö koostuu Gisslerin lisäksi kolmesta kollegasta, joista kaksi on poliittisia neuvonantajia. Perinteen mukaisesti yksi työntekijöistä on suomenkielinen. Hän on Milla Järvelin.

”Kun tarkastelen aikaani PAY:ssä, mielestäni järjestö on saanut melko paljon aikaan, vaikka mieleen ei tule mitään tiettyä direktiiviä. Asioita on viety eteenpäin ETUCissa ja pohjoismaista työehtosopimusmallia on edistetty”, hän sanoo.

Pohjoismainen työehtosopimusmalli edustaa kumppanuutta työnantajien, ammattiliittojen ja hallituksen välillä, jossa nämä työmarkkinaosapuolet neuvottelevat keskenään työpaikkaa koskevista ehdoista ilman, että ne säädettäisiin lailla. Keskitetyllä sopimisella saadaan aikaan koko alaa koskevat sopimukset. Mallissa lähdetään siitä, että sekä ammatti- että työantajajärjestöt ovat edustettuina. Työntekijöistä 50–80 prosenttia on järjestäytyneitä, mikä on eurooppalaisittain paljon. Sama koskee myös työnantajia.

”Minun aikanani on paljon keskitytty pohjoismaiseen työehtosopimusmalliin”, Gissler sanoo.

Hän viittaa mallin ainutlaatuisuuteen sekä eurooppalaisella että globaalilla tasolla.

”Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta minun on todettava, että keskitetyn sopimisen malli on pohjoismaisen ay-liikkeen perusta. Työmarkkinaosapuolten, riitatilanteiden ja sovitteluratkaisun välillä on kiinteä yhteys”, hän kommentoi.

Usein puhutaan yhdestä pohjoismaisesta keskitetystä mallista, mutta ei sovi unohtaa, että on olemassa viisi erilaista mallia. Kun tarkastellaan lähemmin näiden maiden työmarkkinoita, huomataan, että Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleissitovaa työehtosopimusta kuten Suomessa ja Norjassa on.

”Jos tarkastellaan keskitetyn sopimisen malleja, huomataan, että Suomessa, Norjassa ja Islannissa on jonkinlaiset yhteydet lainsäädäntöön. Työmarkkinaosapuolet voivat lähestyä lainsäätäjiä, ja kun sopimus on saavutettu, tämä voidaan tehdä koko sektoria koskevaksi. Kun alalla on saavutettu yleissitova työehtosopimus, se tulee Suomessa osaksi lainsäädäntöä. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä, joka kytkisi nämä yhteen”, Gissler huomauttaa.

Euroopan unionin laajentuminen, mistä tällä hetkellä keskustellaan, nostaa Gisslerin mukaan esiin uusia kysymyksiä. Laajentumispolitiikkaan sisältyy muun muassa sitovaa lainsäädäntöä.

”Tämä tietyllä tavalla haastaa pohjoismaisen mallin. Tuleva yhteistyö edellyttää uusia ratkaisuja laajentuneessa unionissa. Vielä kymmenen vuotta sitten oli helppoa tehdä kompromisseja ETUCin päätöksenteossa”, hän mainitsee.

Gissler viittaa PAY:n analyysiin, joka osoittaa, miten eurooppalainen lainsäädäntö ja integraatioprosessi vaikuttavat pohjoismaiseen malliin tai haastavat sen.

Pääsihteeri on myös valmis laajempaan yhteistyöhön muiden eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestöjen kanssa. Hän viittaa kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksia työelämään käsittelevään analyysiin, jonka PAY julkaisi yhdessä Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n kanssa. Ilmasto ja oikeudenmukainen siirtymä ovat PAY:n esityslistalla tulevina vuosina. Tärkeimpiin kohtiin kuuluvat vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoihin. Toinen yhtä tärkeä keskustelunaihe on sukupuolten tasa-arvo, jonka osalta PAY on laatimassa yhteispohjoismaisen työohjelmaa.

Seuraavaksi PAY keskittyy koordinoimaan yhteistyötä sen kolmen tärkeimmän kumppanijärjestön kanssa. Gissler mainitsee tulevan ETUCin kongressin, joka järjestetään toukokuussa Berliinissä. Muiden asioiden ohella siellä valitaan kattojärjestölle uusi pääsihteeri. PAY on asettanut kongressia silmällä pitäen erityisen työryhmän valmistelemaan poliittista esityslistaa sekä yhteistä ohjelmaa lausumaa varten, joka julkaistaan Berliinissä.

”Ne esitykset, joita teemme Euroopan tasolla noudattaa ETUCin esityslistaa sekä jäsenjärjestömme esityslistaa. Ne liittyvät lainsäädännön uudistuksiin, kuten ehdotuksia direktiiveiksi sekä erilaisia asiapapereita ja raportteja”, hän lisää.

Pohjoismaissa PAY:n tavoitteena on saada ministerineuvostossa kolmikantaisen neuvotteluprosessin työmarkkinoille.

”Työnantajapuolella ei ole samanlaista yhteisjärjestöä. Haluaisimme Pohjoismaihin tällaisen yhteisen organisaation. Tämän eteen tehdään jo töitä”, Gissler sanoo.

Pohjoismaiden pääministereiden julistuksessa todetaan, että Pohjoismaat ovat maailman integroitunein ja kestävin alue vuoteen 2030 mennessä.

”Siihen on vain kahdeksan vuotta aikaa”, hän tähdentää ja mainitsee, että raja-alueet ovat pohjoismaisen yhteistyön keskeisimpiä asioista.

Pandemialla oli valtava vaikutus pohjoismaisiin työmarkkinoihin raja-alueilla. Ihmiset ovat tottuneet kulkemaan rajojen yli päivittäin. Rajojen sulkemispäätös oli valtaisa isku sekä rajoja ylittäville työntekijöille että pohjoismaiselle yhteistyölle.

”Pohjoismaiden hallitusten oli tietysti huomioitava terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät, mutta koronavirusta vastaan ei voi taistella ilman yhteistä strategiaa. Emmehän me tiedä, vaikka aivan pian iskisi uusi pandemia, mutta samanlainen rajojen sulkeminen olisi katastrofi. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi tarvitaan riittävää valmistautumista”, hän sanoo.

Gissler tunnistaa haasteet. Hän kuitenkin toivoo, että PAY voisi osallistua Pohjoismaiden hallitusten raja-alueiden strategiatyöhön.

Tammikuussa 2023 Ruotsista tulee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa. Se merkitsee sitä, että Ruotsi johtaa neuvoston työtä. Ranskan, Tshekin ja Ruotsin puheenjohtajakausien yleinen poliittinen ohjelma, joka tunnetaan myös puheenjohtajakolmikon 18 kuukauden ohjelmana, valottaa osaltaan tulevaa esityslistaa. Ruotsin yksityiskohtaisempi puolivuotisohjelma julkaistaan ennen vuodenvaihdetta. 

”Se, että Pohjoismaa johtaa Euroopan unionin neuvostoa, tarkoittaa tietysti sitä, että vaikutusta tulee enemmän Ruotsista, mutta se voi myös johtaa PAY:ssä lisääntyvään koordinointiin joillakin osa-alueilla sekä joihinkin aloitteisiin, jotka esitellään tällä kaudella”, Gissler lisää.

Esittelyssä Magnus Gessler

Syntynyt: Hagforsissa, keskellä Värmlantia

Asuu: Tukholmassa

Parasta Tukholmassa: kaupungin ympärillä on vettä ja kauniita saaria.

Intohimot: Urut ja kuorolaulu. Tapasin vaimoni 30 vuotta sitten kuoroharjoituksissa, ja laulamme yhä samassa kuorossa. Olen myös innokas jääkiekkofani ja tämänhetkisen Ruotsin mestarin, Färjestads BK:n vannoutunut kannattaja.

Esikuva johtajana: Jan-Erik Lidström, Nordic Financial Unionsin entinen pääsihteeri. Hän johdatti minut pohjoismaalaiseen ajattelutapaan.

Jos en olisi pääsihteeri, olisin urkujenrakentaja.

Kun tämä artikkeli julkaistaan, PAY on juuri juhlinut 50 vuotta kestänyttä yhteistyötä ammattiliittojen keskusjärjestöjen kanssa PAY:n kongressissa Norjassa. Lue lisää juhlallisuuksista PAY:n internet-sivulta.

FinUnions toivottaa PAY:lle ikimuistoista 50-vuotisjuhlaa!