Europarlamenttivaalien lähestyessä keskustelu meppien merkityksestä ja vaikutusvallasta vilkastuu. EU Matrix on vertaillut nykyisen europarlamentin jäseniä muun muassa heidän saavuttamiensa aseman ja lainsäädännöllisten saavutustensa perusteella. EU Matrixin laatima meppien vaikuttamisindeksi kattaa aikavälin heinäkuu 2019 – helmikuu 2024.

Vaikutusvaltaa voidaan mitata esim. sillä, paljonko meppi tekee mietintöjä eri valiokunnissa, tai toimii mietintöjen varjoesittelijänä. Mepit osallistuvat lakien sisällön valmisteluun myös päätöslauselmaesityksillä. Vaikutusvaltaa saavutetaan olemalla aktiivinen ja tekemällä töitä myös yli puoluerajojen. Läsnäolo, äänestykset ja puheenvuorot ovat ns. meppityön perusasioita.

Meppien vaikuttamisindeksi 2024 on EU Matrixin viimeisin ennen Euroopan parlamentin vaaleja laatima vertailu, joka seuraa, mitkä mepit ovat olleet vaikutusvaltaisimpia EU:n politiikan muokkaamisessa. Tutkimus tarkastelee myös tiettyjä politiikan sektoreita ja tarjoaa analyysin maittain.

Suomalaiset mepit ovat vaikutusvaltaisia

Indeksin mukaan suomalaisten meppien vaikutusvalta Euroopan parlamentissa on korkealla tasolla. He sijoittuvat neljänneksi suhteellisen vaikutusvallan perusteella, erityisesti aktiivisen lainsäädäntötyönsä ansiosta. Toisin kuin muissa Pohjoismaiden meppiryhmissä, suomalaiset myös yltävät korkealle, kun on kyse johtotehtävistä Euroopan parlamentissa.

Meppien vaikutusvalta vaihtelee myös politiikan aloittain. Esimerkiksi suomalaiset menestyvät erinomaisesti joillakin Green Dealin osa-alueilla, kuten maatalous-elintarvikeasioissa, jossa he ovat suhteellisesti vaikutusvaltaisimmat ympäristöasioissa, liikenneasioissa ja energiasioissa. He ovat myös vaikutusvaltaisempia muilla keskeisillä aloilla, kuten digiasioissa, budjetti- ja rahoitusasioissa.

Toisaalta on politiikan aloja, joilla suomalainen vaikutusvalta on ollut keskimääräistä heikompaa, mukaan lukien ulkopolitiikka, puolustus ja laajentuminen sekä terveys ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikka.

Suomalaisilla mepeillä on vahva vaikuttamishalu Euroopan parlamentissa, mikä korostuu heidän osallistumisessaan lainsäädäntöasioihin. EU Matrixin mukaan tämä ei todennäköisesti muutu tulevien EU-vaalien myötä.

Tässä suhteessa poliittiset trendit Suomessa ovat jossain määrin linjassa laajempien Euroopan trendien kanssa, kun EU Matrix ennustaa vaalivoittoja mm. EPP- ja ECR-puolueille sekä vaalitappioita Renew- ja Greens/EFA-puolueille. EU Matrix arvioi, että suomalainen edustus S&D-ryhmässä todennäköisesti lisääntyy huomattavasti seuraavassa Euroopan parlamentissa. Suomalaiset saattavat pelata avainroolia erityisesti kahdessa suurimmassa parlamenttiryhmässä, EPP:ssä ja S&D:ssä.

Suomalaisia meppiä EU Matrixin vaikuttamisindeksin top 100-listalla

Enemmistö suomalaisista mepeistä löytyy EU Matrixin vaikutusvaltaisimpien meppien top 100 -listalta. Lisäksi osa heistä voidaan löytää myös Top 20 -listalta tietyillä politiikan aloilla. Suomella europarlamentaarikkoja on yhteensä 14.

Suomalaiset mepit sijoittuivat seuraavasti vertailussa:

26. Petri SARVAMAA               EPP                   Finland             53.08

27. Eero HEINÄLUOMA           S&D                  Finland             52.21

83. Nils TORVALDS                   Renew              Finland             41.28

99. Ville NIINISTÖ                    Greens/EFA     Finland             38.46

Lähde: EU Matrix, helmikuu 2024.

Mitkä poliittiset ryhmät vaikuttavat eniten?

Indeksi osoittaa, että kolme suurinta ryhmää (EPP, S&D, Renew) ovat edelleen vaikutusvaltaisimmat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kokoonsa nähden. Niiden mepit ovat yleensä vahvemmin edustettuina johtotehtävissä, voittavat enemmän ääniä, omaavat korkeamman senioriteetin ja saavat merkittävimmät lainsäädäntöraportit hoidettavakseen.

Mitkä kansalliset ryhmät vaikuttavat eniten?

Suurten maiden, kuten Saksan, Ranskan, Italian jne., meppiryhmät vaikuttavat selvästi enemmän kuin pienempien maiden meppiryhmät, jotka koostuvat vain muutamasta mepeistä. Silti indeksi osoittaa, että esimerkiksi Maltan ja Luxemburgin mepit ovat saaneet tärkeän roolin Euroopan parlamentissa, vaikka he tulevat EU:n pienimmistä maista. Luxemburgin mepit menestyvät erityisen hyvin johtotehtävissä EU-parlamentissa (esimerkiksi Marc Angel, joka on parlamentin varapuheenjohtaja), mutta myös lainsäädäntöasioissa. Kaksi maltalaista meppiä ovat top 100 vaikutusvaltaisimman meppien joukossa, nimittäin parlamentin puhemies Roberta Metsola ja S&D:n varapuheenjohtaja Alex Agius Saliba.

EU Matrixin mukaan muita hyvin suoriutuvia meppiryhmiä ovat portugalilaiset (jotka ovat parhaita lainsäädäntöroolissa) ja suomalaiset (jotka suoriutuvat hyvin sekä lainsäädäntötoimissa että johtotehtävissä).

Pohjois- ja Länsi-Euroopan meppiryhmillä (kuten suomalaisilla ja hollantilaisilla) on suhteellisesti suurempi vaikutus ympäristökysymyksissä, kun taas Keski- ja Itä-Euroopan mepit suoriutuvat paremmin kuljetus- tai ulkopolitiikassa.

Muutamia faktoja ja lukuja top 100 mepeistä:

• S&D:n mepit ovat eniten edustettuina top 100 -listalla (35 %), perässä ovat EPP:n mepit (27 %) ja Renew’n mepit (25 %).

• Saksa on EU-maa, jolla on eniten meppejä top 100 -listalla (13 %), sen jälkeen tulevat Espanja (10 %), Romania (10 %), Ranska (8 %), Alankomaat (8 %) ja Portugali (7 %).

• 39 % vaikutusvaltaisimmista mepeistä on naisia,

• 37 % vaikutusvaltaisimmista on valittu Euroopan parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.

• 36 % vaikutusvaltaisimmista mepeistä on yli 60-vuotiaita, kun taas 14 % heistä on alle 40-vuotiaita.

Tutustu vaikutusindeksin top 100 meppeihin tällä vaalikaudella täältä.

Työelämän ja sosiaaliasioiden puolestapuhujat

Kärkipaikalla työllisyyden ja sosiaalipolitiikan muotoilussa ovat seuraavat viisi vaikutusvaltaisinta meppiä: Dennis Radtke (EPP, EMPL-valiokunnan koordinaattori ja aktiivinen lainsäätäjä sosiaalisissa kysymyksissä, mukaan lukien vähimmäispalkka EU:ssa), Frances Fitzgerald (EPP, FEMM-valiokunnan koordinaattori ja keskeinen lainsäätäjä naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä), Lucia Ďuriš Nicholsonová (Renew, EMPL-valiokunnan koordinaattori ja aktiivinen lainsäätäjä erityisesti vammaisten oikeuksista), Agnes Jongerius (S&D, EMPL-valiokunnan koordinaattori ja keskeinen lainsäätäjä vähimmäispalkasta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä) ja Dragoş Pîslaru (EMPL-valiokunnan puheenjohtaja ja aktiivinen lainsäätäjä lasten oikeuksista).

Sosiaalisesti suuntautuneiden ryhmien, kuten S&D:n mepit, ovat yksi vaikutusvaltaisimmista tällä politiikan alalla, kun taas pohjoismaalaiset ja slovenialaiset ovat joitain kansallisia ryhmiä, jotka erottuvat edukseen erityisesti sosiaalipolitiikassa.

Lue lisää vaikutusindeksin tuloksista täältä.