Siirry sisältöön
In English

Vähimmäispalkkadirektiivistä neuvotellaan nyt nopealla aikataululla

Vähimmäispalkkadirektiivillä halutaan tukea vähimmäispalkkojen nostamista erityisesti matalan palkkatason EU-maissa, samalla kun vahvistetaan työmarkkinaosapuolten roolia ja työehtosopimista.  

Eurooppalaista vähimmäispalkkaa koskevan direktiiviehdotuksen käsittely on nyt loppusuoralla. Trilogi- eli kolmikantaneuvottelut alkoivat tammikuun puolessavälissä ja yhteinen näkemys on tarkoitus saavuttaa jo helmikuussa. Kolmikantaneuvotteluissa neuvotellaan neuvoston ja parlamentin kompromissien pohjalta ja yritetään löytää tekstille viimeinen, kaikkia tyydyttävä, muoto. 

Trilogi-neuvottelut etenevät nopealla aikataululla tammi- ja helmikuun aikana. Varsinainen ensimmäinen neuvottelu on 31.1. ja seuraavat 8.2. sekä 17.2. Kunnianhimoinen tavoite on ollut saattaa neuvottelut loppuun jo helmikuun aikana.

Ranskan puheenjohtajakauden tavoitteiden mukaan, neuvottelut halutaan nopealla aikataululla maaliin.

Ranskan työministeri Élizabeth Borne totesi tämän päivän työllisyysvaliokunnan kokouksessa, että direktiivin maaliin saattaminen on Ranskan puheenjohtajakauden ykkösprioriteetti työllisyyspolitiikassa. Borne oli työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kuultavana.

Borne pitää vähimmäispalkkadirektiiviä erittäin merkittävänä ja symbolisena asiana eurooppalaisille työntekijöille, joten senkin takia sen olisi runnottava läpi. Bornen sanojen mukaan Ranska on valmis venymään ja toimimaan ”diplomaattina”, mutta on kunnioitettava neuvoston kompromissia.

Agence Europe arvelee, että kompromissin löytäminen kuitenkin voi olla haasteellista. Lainsäätäjien kannat ovat erityisen kaukana toisistaan monissa lainsäädäntöehdotuksen keskeisissä seikoissa. EU:n neuvosto pyrkii tekemään tekstistä mahdollisimman joustavan kansallisten erityispiirteiden turvaamiseksi, kun taas parlamentti tavoittelee yleisesti vahvistamaan määräyksiä Euroopan komission ehdotuksesta.

”Kriittisimpiä kysymyksiä ovat muun muassa lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyyden ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laskeminen, kommentoi FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Kolmikantaisesta neuvottelusta sopimukseen

Kolmikantakokoukset päättyvät yleensä kompromissisopimukseen. Kun sopimus on saatu, Coreperin (Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitean) väliaikainen puheenjohtaja lähettää Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan (tässä yhteydessä työllisyysvaliokunnan) puheenjohtajalle virallisen kirjeen, jossa todetaan, että neuvosto hyväksyy lain mainitun sopimuksen mukaisesti.

Tämän jälkeen se käy vielä työllisyysvaliokunnan kautta. Euroopan parlamentti hyväksyy lain täysistunnossa, jonka jälkeen vasta direktiivi on valmis.

Suomen lisäksi viidessä muussa EU-maassa on työehtosopimuksilla neuvoteltavat minimipalkat. Muissa 21 EU-jäsenmaassa on säädetty minimipalkoista lailla.

Vähimmäispalkkadirektiivin neuvottelijoina ovat Euroopan parlamentissa olleet Agnes Jongerius (S&D), Dennis Radtke (EPP) ja Lina Gàlvez Muñoz (S&D).

Kuvituskuva: iStock.