Äänioikeuden ikärajan alentamista väläytellään yhdeksi tavaksi vahvistaa demokratiaa. Voisiko äänestysikä olla esimerkiksi 16 vuotta? Kysymys on jälleen kerran nostettu esille nuorten teemavuoden yhteydessä ja lähestyvien EU-vaaleja silmällä pitäen.

Noin puolitoista vuotta ennen europarlamenttivaaleja, keskustelu nuorten osallistumisesta ja heidän mobilisoinnistaan on kiihtynyt. Monet järjestöt pohtivat, kuinka nuoria saisi enemmän äänestämään ja osallistumaan EU-vaaleihin.

Euroopan nuorisofoorumi on yksi monista järjestöistä, joka kannattaa äänestysikärajan alentamista 16 vuoteen Euroopassa. Tämä on tehty jo joissakin Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Itävallassa, joka laski äänestysikärajan kaikissa vaaleissa 16 ikävuoteen jo vuonna 2007. Tämä on tutkitusti myös lisännyt nuorten äänestysaktiivisuutta sekä kiinnostusta politiikkaan. Suomessa esimerkiksi Allianssi ry on esittänyt äänestysiän laskemista 18 vuodesta 16 ikävuoteen.

Järjestöt uskovat, että kun nuoret otetaan mukaan vaaliprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se auttaa demokraattisten taitojen kehittymisessä. Äänioikeusikää laskemalla nuoret pääsisivät nopeammin mukaan kiinnostumaan yhteisistä asioista. Ja nuoret välittävät politiikasta, vaikka usein muuta väitetään. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu oli nuorten äänestäjien ansiota. Eurobarometrin mukaan nuorten äänestysaktiivisuus (18–24-vuotiaat) vuoden 2019 EU-valeissa oli 42 %, eli huomattavasti parempi kuin vuonna 2014, jolloin äänestysaktiivisuus oli 28 %. Nuorista 16/18–24-vuotiaista 42 % sanoi äänestäneensä EU-vaaleissa.

16-vuotiaat saavat äänestää joissain Euroopan maissa

Useimmissa EU-maissa äänestysikäraja on 18 vuotta. Äänestäminen on mahdollista 16-vuotiaana kolmessa EU:n jäsenmaassa (Belgia, Itävalta ja Malta) ja 17-vuotiaana Kreikassa. Ehdokkaaksi asettumisessa ehdokkaan on kuitenkin oltava vähintään 18-vuotias. Ehdokkaaksi asettumisen ikäraja on 21 vuotta Belgiassa, Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Kyproksella. Romaniassa ehdokkaan täytyy olla jopa 23-vuotias ja Kreikassa sekä Italiassa 25.

Euroopan neuvosto on antanut suosituksen, jossa kehotetaan kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista.
Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppupäätelmissä keväällä 2022 tuotiin esille monia nuorten elämää ja asemaa parantavia ehdotuksia. Konferenssin raportissa ehdotettiin muun muassa nuorten nostamista EU:n keskiöön laskemalla äänestysikäraja 16 vuoteen.
Myös Euroopan parlamentti kannattaa äänestysikärajan laskemista eurovaaleissa 16 ikävuoteen. Parlamentti on painottanut, että olisi tärkeää, että nuorilla olisi Euroopassa päätösvaltaa omasta tulevaisuudestaan. Vertailuna myös, että EU-kansalaisten keski-ikä on 44 vuotta, kun taas Euroopan parlamentin jäsenten keski-ikä on 52 vuotta.

Nuorilla on hyviä ideoita ja edellytykset muuttaa asioita ja kansalaisyhteiskunta tarvitsee kaikki tekijänsä. Selvää on, että nuorten kansalaiskasvatukseen pitää jatkossa keskittyä. Myös poliittisten puolueiden on mahdollistettava nuorten aktiivisuus. Äänestysikärajan laskemista odotellessa nuorten osallisuutta voitaisiin vahvistaa varmistamalla nuorisovaltuustoille puhe-, läsnäolo- ja aloiteoikeus alue- ja kunnanvaltuustoissa.

Keskustelu YouTubessa

Miten voimme saada enemmän nuoria mukaan politiikkaan? Tästä aiheesta keskustelevat YouTube-kanavalla Daniela Vancic (Democracy International-järjestön Eurooppa ohjelmapäällikkö), Nicoletta Zibin (Stand Up for Europe-järjestön pääsihteeri), Simon Lindkær Andersen (Nuorisofoorumin hallituksen jäsen) ja Urban Strandberg (International Youth Think Tank -ajatushautomon toimitusjohtaja).