Siirry sisältöön
Oikeudenmukainen siirtymä, laadukkaat työpaikat ja työntekijöiden osallistuminen ovat avaimia vihreän siirtymän onnistumiseen ja reilun työelämän rakentamiseen Euroopassa. Kuva: iStock.

Oikeudenmukainen siirtymä ja vastuullisuus kilpailukyvyn perustana

Eurooppalainen kilpailukyky ei voi rakentua pelkästään taloudellisten tavoitteiden varaan, vaan sen on oltava myös sosiaalisesti kestävää. Tämä käy ilmi ETUI:n ja ETUC:n tuoreesta tutkimuksesta Benchmarking Working Europe 2025: Quality jobs for sustainable competitiveness. Raportti muistuttaa, että ilmastotavoitteet ja teollisuuden uudistuminen voidaan saavuttaa vain, jos työntekijöiden oikeudet, hyvinvointi ja osallistuminen otetaan huomioon vihreässä siirtymässä.

Ihmisten huoli teollisuuden työpaikkojen katoamisesta on todellinen. Tutkimuksessa painotetaan, että oikein ohjattuna vihreä siirtymä voi luoda uusia työmahdollisuuksia. Samalla raportti kuitenkin varoittaa, että ilman riittävää sääntelyä ja työntekijöiden asemaa turvaavia toimia nämä työpaikat voivat jäädä huonolaatuisiksi ja epävarmoiksi.

Siksi EU tarvitsee selkeän oikeudenmukaisen siirtymän kehyksen, joka velvoittaa jäsenvaltiot ja työnantajat ennakoimaan muutosta ja turvaamaan työntekijöiden asemaa, muuten vaarana on eriarvoisuuden syveneminen ja työelämän laadun mureneminen.

Työn laatu ja hyvinvointi ovat kilpailukyvyn ytimessä

Raportti tuo vahvasti esille sen, että kestävää kilpailukykyä ei voi olla ilman laadukkaita työpaikkoja. Työelämän riskit, kuten liialliset työkuormat, epävarmuus ja digitaalisuuden tuoma valvonta, heikentävät sekä työntekijöiden hyvinvointia että talouden kestävyyttä. Siksi eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen esiin nostamat vaatimukset paremmasta työsuojelusta, psykososiaalisten kuormitustekijöiden ehkäisemisestä ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta ovat myös talouspoliittisia kysymyksiä.

Työperäisten psykososiaalisten riskien kustannukset ovat korkeat EU:ssa. ETUI:n tutkimuksen mukaan vuonna 2015 noin 6 000 sydän- ja verisuonitautikuolemaa EU:ssa oli suoraan yhteydessä psykososiaalisiin työperäisiin riskeihin. Tämä vastasi yli 400 000 elinvuoden menetystä. Ranskan, Belgian, Suomen, Irlannin ja Alankomaiden on havaittu olevan eniten kustannuksia per 100 000 työntekijää.  

Kartta näyttää sepelvaltimotaudin (CHD) kokonaiskustannukset 100 000 työntekijää kohden, jotka johtuvat neljästä työperäisestä psykososiaalisesta riskistä: työn kuormittavuus, työsuhteen epävarmuus, työn ja palkan epäsuhta sekä pitkät työajat (2015). Keski- ja Itä-Euroopan maat kärsivät korkeimmista kustannuksista, mikä liittyy osittain varhaisiin kuolemantapauksiin CHD:ssä. Länsi-Euroopan maat näyttäytyvät matalampien kokonaiskustannusten alueina, vaikka suorat terveydenhuoltokulut ja sairauspoissaolot saattavat olla suurempia. Tämä korostaa ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä psykososiaalisten riskien hallinnassa, työntekijöiden terveyden suojelemisessa ja taloudellisten menojen vähentämisessä.

Vastuullisuus tarvitsee sosiaalisen ulottuvuuden

EU:n yritysvastuun sääntely on edennyt, mutta raportissa huomautetaan, että työntekijöiden osallistumisoikeudet uhkaavat jäädä liian heikoiksi komission Omnibus-hankkeen takia. Ilman aitoa sosiaalista ulottuvuutta yritysvastuu jää helposti pintapuoliseksi. Työntekijöiden äänen kuuluminen yritysten päätöksenteossa on välttämätöntä, jotta vastuullisuus ei rajoitu vain ympäristönäkökulmiin, vaan kattaa myös työelämän laadun ja oikeudenmukaisuuden.

Kuvateksti: Kartta näyttää yritysvastuullisuuden raportointidirektiivin (CSRD) implementoinnin EU27-maissa joulukuussa 2024. Vain yhdeksän jäsenvaltiota on toteuttanut direktiivin kokonaan määrä aikaan mennessä (vihreä), kun taas kahdeksan maata siirsi sen voimaan tuloa myöhemmäksi vuonna 2024 (keltainen). Kymmenen maata ei ole vielä täysin implementoinut direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöön tai on tehnyt sen vain osittain (punainen). Epätasainen lainsäädännön käyttöönotto korostaa merkittävää kuilua direktiivin tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välillä, erityisesti työntekijöiden edustajien osallistamisessa kestävän kehityksen raportointiin Euroopassa.

Ammattiyhdistysliike mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta

Benchmarking Working Europe -raportti tarjoaa arvokasta tietoa ja taustaa ay-liikkeessä tehtävälle työlle. Raportin viesti on selvä: taloudellinen kilpailukyky ja sosiaalinen kestävyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne usein vahvistavat toisiaan.

EU pyrkii vahvistamaan teollisuuttaan ja tukemaan vihreää siirtymää, mutta jäsenvaltioiden erot, työmarkkinoiden eriarvoisuus ja psykososiaaliset riskit haastavat tavoitteiden toteutumista. Työntekijöiden osallistaminen ja oikeudenmukainen siirtymä ovat avainasemassa kilpailukyvyn ja sosiaalisen kestävyyden yhdistämisessä.

Tutustu tutkimusraporttiin täältä.