Euroopan unionin perusoikeusvirasto* (FRA) julkaisi kesäkuussa kolmannen laajan HLBTIQ-kyselynsä, joka osoittaa, että vaikka joissain asioissa on edistytty, syrjintä, häirintä ja väkivalta ovat yhä arkea monille sateenkaari-ihmisille. Enemmistö suomalaisista vastaajista uskoo, että HLBTIQ-väkivalta on lisääntynyt, ja saman verran kokee, että suvaitsemattomuus ja ennakkoluulot ovat kasvaneet.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat EU:n keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia, jotka on kirjattu perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan. Yhtäläiset mahdollisuudet ovat myös yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisistä pilareista.

EU:n jäsenvaltioilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaan syrjintään. FRA:n havainnot kuitenkin osoittavat, että HLBTIQ-ihmiset Euroopassa kohtaavat syrjintää, häirintää ja jopa väkivaltaa jokapäiväisessä elämässään.

Uudessa tutkimuksessa on merkkejä edistyksestä, joka tapahtuu asteittain. Vaikka syrjintä on edelleen yleistä, se näyttäisi olevan hitaasti vähenemässä. Häirintä, kiusaaminen ja väkivalta ovat kuitenkin yleisempiä kuin ennen. Tulokset korostavat myös, että jokainen ryhmä kohtaa erilaisia ​​haasteita. Lisäksi jäsenmaiden välillä on isoja eroja.

Syrjintä on yleistä – erityisesti trans- ja intersukupuoliset ihmiset kärsivät

HLBTIQ-ihmiset elävät avoimemmin kuin aiemmin. Vuonna 2023 jo 52 % vastaajista kertoi elävänsä avoimesti seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai kehollisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Tämä on parannus vuoden 2019 lukuun (46 %). Samaan aikaan yli puolet (54 %) välttelee yhä pitämästä kumppaniaan kädestä julkisesti väkivallan pelossa. Kolmannes välttää tiettyjä alueita tai tilanteita kokonaan.

Vaikka syrjintä on hieman vähentynyt, se on edelleen laajalle levinnyttä. Vuonna 2023 noin 36 % koki tulleensa syrjityksi arjessaan, kun vastaava luku oli 42 % vuonna 2019. Eniten syrjintää kohtaavat trans- ja intersukupuoliset ihmiset. Erot maiden välillä ovat suuria: Kyproksella ja Bulgariassa puolet koki syrjintää, Suomessa vain 24 % ja Ruotsissa 21 %.

Työelämässä syrjintää koki 19 % vastaajista – transihmisillä luku oli 30 %. Häirintä on yleistynyt huomattavasti: 55 % ilmoitti kokeneensa häirintää (esim. vihapuhetta) edeltävän vuoden aikana, kun vuonna 2019 luku oli 37 %. Intersukupuolisista 74 % ja transihmisistä 69 % ilmoitti häirinnästä.

Väkivalta ja koulukiusaaminen lisääntyneet

Fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa oli viiden vuoden aikana kokenut 14 % vastaajista (2019: 11 %), ja joka kolmas uhri kertoi joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi toistuvasti. Eniten väkivaltaa raportoitiin Bulgariassa (19 %), Ranskassa ja Saksassa (16 %). Vähiten väkivaltaa esiintyi Ruotsissa (7 %) ja Sloveniassa, Portugalissa ja Maltalla (8 %).

67 % vastaajista kertoi kokeneensa kiusaamista, loukkauksia tai uhkailua koulussa. Vuonna 2019 vastaava osuus oli 46 %. Toisaalta myönteistä kehitystä näkyy siinä, että useammat koulut käsittelevät nykyään HLBTIQ-teemoja: 17 % 15–17-vuotiaista kertoi koulunsa ottaneen aiheen esiin (2019: 13 %).

Luottamus viranomaisiin on laskussa. Vain 26 % uskoo, että heidän hallituksensa torjuu tehokkaasti ennakkoluuloja ja syrjintää, mikä on vähemmän kuin vuonna 2019 (30 %). Luottamus laski eniten Maltassa, Luxemburgissa ja Irlannissa.

Suomessa häirintä on yleistä ja ”eheytyshoitoja” käytetään yhä

Suomen kyselytulokset osoittavat, että vaikka syrjintää on hieman vähemmän kuin EU:n keskiarvossa, monet haasteet ovat edelleen merkittäviä.

Suomalaisista vastaajista:

• 24 % koki syrjintää arjessaan (EU 37 %)
• 12 % koki syrjintää työelämässä tai työnhaussa (EU 19 %)
• 47 % oli kokenut häirintää viimeisen vuoden aikana (EU 54 %)
• 18 % oli ilmoittanut fyysisestä tai seksuaalisesta hyökkäyksestä poliisille (EU 11 %)
• 31 % oli joutunut niin kutsuttujen “eheytyshoitojen” kohteeksi (EU 24 %)
• 18 % koki syrjintää terveydenhuollossa (EU 14 %)
• 13 % oli ajatellut usein tai jatkuvasti itsemurhaa viimeisen vuoden aikana (EU: 12 %)

41 % suomalaisista vastaajista uskoo, että HLBTIQ-väkivalta on lisääntynyt ja kokee, että suvaitsemattomuus ja ennakkoluulot ovat kasvaneet (EU 59 % ja 53 %).

EU:n vastuu ja toimet: tasa-arvo ei saa jäädä sanojen tasolle

FRA muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioilla on laillinen velvoite torjua syrjintää ja suojella sateenkaari-ihmisiä. Positiivista kehitystä tapahtuu siellä, missä aiheita käsitellään julkisesti, lakeja uudistetaan ja poliittiset johtajat osoittavat tukea. Syrjintä lisääntyy ympäristöissä, joissa poliitikot, media tai yhteisöjohtajat lietsovat vihaa tai väheksyntää.

FRA kehottaa jäsenmaita muun muassa:

• suhtautumaan väkivaltaan ja häirintään nollatoleranssilla,
• parantamaan poliisien koulutusta viharikosten tunnistamiseen,
• vahvistamaan yhdenvertaisuuselinten asemaa ja resursseja,
• torjumaan verkossa leviävää vihaa ja disinformaatiota,
• tukemaan koulujen tasa-arvotyötä ja ehkäisemään kiusaamista,
• takaamaan laadukkaat mielenterveyspalvelut ja kieltämään haitalliset käytännöt kuten ”eheytyshoidot”.

Katseet kääntyvät myös komissioon päin. EU:n hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia (2020–2025), joka on mainittu komission poliittisissa suuntaviivoissa, odottaa päivitystä. Tasa-arvon edistämiseksi unionissa on määrä hyväksyä uusi strategia loppuvuodesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut näin kirjeessä, jonka hän lähetti asiasta huolestuneille mepeille kesäkuun alussa.

Unkari rikkoo EU:n arvoja – komissiolta odotetaan tiukempaa otetta

Kaikki jäsenmaat eivät ole sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin. Unkarin hallitus on rajoittanut Pride-kulkueita ja säätänyt lakeja, jotka kieltävät homoseksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden esittämisen mediassa, johon alaikäisillä on pääsy. EU:n tuomioistuimen julkisasiamies Tamara Ćapeta on arvioinut, että Unkarin lait rikkovat EU-oikeutta. Julkisasiamiehen lausunnot eivät ole sitovia.

Useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat vaatineet taloudellisia seuraamuksia Unkarille ja sen pääministerille Viktor Orbánille, mikäli oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta.

* FRA:n kyselyyn vastasi yli 100 000 ihmistä 30 eri maasta (EU:n 27 jäsenvaltiota, sekä Albania, Pohjois-Makedonia ja Serbia). Tämä on FRA:n kolmas kysely, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja uudelleen vuonna 2019.