Työskentelytapojen muuttuessa oikeus irtautua työstä vapaa-ajalla tulee yhä tärkeämmäksi. Euroopan parlamentin mielestä aiheesta tarvittaisiin EU-lainsäädäntöä.

Oikeudella olla tavoittamattomissa tarkoitetaan työntekijän oikeutta irrottautua työstä ja työtarkoituksiin käytettävistä digitaalisista viestintävälineistä työajan ulkopuolella ja loma-aikoina. 

Kyseessä on siis työntekijän oikeus olla esimerkiksi reagoimatta sähköposteihin silloin kun hän ei ole töissä.

Tarve varmistaa mahdollisuus irtautua työstä ja siihen liittyvästä viestinnästä on syntynyt eritoten teknologian kehityksen myötä, ja Covid-19-pandemia on lisännyt tarvetta. 

Suomi etätyötilastojen kärjessä

Työolojen tutkimuslaitos Eurofoundin mukaan korona-pandemian aikana lähes 40 % EU-maiden työntekijöistä on siirtynyt kokonaan etätöihin, kun osuus ennen pandemiaa oli noin viisi prosenttia. Etätyö tuo mukanaan hyötyjä mutta myös riskejä.

Kotoa käsin työskentelevät tekevät muita todennäköisemmin töitä myös vapaa-ajallaan, ja työn ja yksityiselämän välinen ero voi hämärtyä. 

Suomessa etätöitä pääsääntöisesti tekevien osuus oli Eurostatin mukaan EU-maiden korkeimpia, n. 14 %, jo ennen pandemiaa. Keväällä 2020 Suomi oli etätyössä EU:n ykkössijalla, sillä tuolloin yli 60 % suomalaisista ilmoitti siirtyneensä pandemiatilanteen vuoksi työskentelemään kotiin. 

Apuun EU-direktiivi? 

EU-lainsäädäntöä työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa ei ole olemassa, vaikkakin asiaan liittyvässä työaikadirektiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista esimerkiksi työ- ja lepoajoissa. 

Kansallisen sääntelyn tilanne vaihtelee eri EU-jäsenmaissa. Digitaalisia välineitä työssään käyttäviä työntekijöitä suojelevaa lainsäädäntöä on olemassa neljässä EU-jäsenmaassa: Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Espanjassa.

Joissakin jäsenvaltioissa sovelletaan tilanteeseen yleistä lainsäädäntöä. Useissa maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, ei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä aiheesta.

Euroopan parlamentti on vaatimassa komissiota ryhtymään toimeen lainsäädännön saamiseksi. Parlamentin kannanotto, valiokunta-aloitteinen mietintö työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa hyväksyttiin työllisyysvaliokunnassa joulukuun alussa. Mietinnöstä päävastuussa on maltalaismeppi Alex Agius Saliba (S&D).

Parlamentin tavoitteena on direktiivi, joka sisältäisi vähimmäisvaatimukset digitaalisia välineitä työtarkoituksiin käyttävien työntekijöiden suojelemiseksi ja jolla taattaisiin muun muassa heidän oikeutensa olla tavoittamattomissa. Parlamentin kannanotto direktiivin ajamiseksi ei velvoita komissiota ryhtymään toimiin.

Yhteistyöllä hyviin digiratkaisuihin

Digitaalisten välineiden työntekoon tuomat edut ja haasteet ovat esillä myös Euroopan-tason työmarkkinajärjestöjen kesällä 2020 solmimassa puitesopimuksessa digitalisaation pelisäännöistä työelämässä. 

Työaika- ja etätyösääntöjen noudattamisen lisäksi sopimuksessa mainitaan muun muassa johtohenkilöiden pyrkimys sellaiseen työpaikkakulttuuriin, jossa vältetään yhteydenottoja työajan ulkopuolella. Kaikkiaan sopimuksessa korostuu yhteistyön merkitys organisaatioiden digiratkaisuissa.

Sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa huolehtivat työmarkkinakeskusjärjestöt.