Euroopan komissio julkaisi viikolla esityksensä osaamisunionista, joka on yksi nykyisen komission sadan ensimmäisen päivän aikana esitettävistä keskeisistä aloitteista. Osaaminen on aina ollut yksi Euroopan kilpailueduista. Oikeiden työkalujen tarjoaminen uudelleenkouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen auttaa eurooppalaisia yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä – ja samalla varmistetaan, ettei kukaan jää jälkeen.

”Jotta EU pysyy kilpailukykyisenä ja valmistautuu tulevaisuuteen, sen on varmistettava, että kansalaisilla on tarvittava osaaminen ja ammattitaito. Kilpailukyky ja osaaminen kulkevat käsi kädessä – et voi saada toista ilman toista,” totesi komission työllisyysosaston (DG EMPL) pääjohtaja Mario Nava EU:n sosiaalifoorumissa Brysselissä.

Tulevaisuuden työmarkkinaennusteet korostavat välittömien toimien tarvetta. Komissio on tunnistanut 42 ammattia, joissa EU:ssa esiintyy laajamittaista osaajapulaa. Näihin kuuluvat muun muassa rakennusalan ammatit, tietyt terveydenhuollon tehtävät, kuten sairaanhoitajat ja erikoislääkärit sekä hoivatyöntekijät.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen on edelleen riittämätöntä: vain 39 % aikuisista osallistuu koulutukseen, mikä on selvästi alle EU:n tavoitetason (60 %). Vieläkin vähemmän osallistuvat aikuiset, joilla on alhainen koulutustaso ja jotka tarvitsisivat koulutusta eniten.

Vuoden 2020 tilastot osoittivat, että 67,4 % yrityksistä tarjosi työntekijöille koulutusta, mutta osallistuminen vaihtelee merkittävästi toimialoittain, teollisuudenaloittain ja jäsenmaittain.

Tiedonannossa mainitaan, että osaamisen kehittämisestä tulee käydä sosiaalista vuoropuhelua, joka kattaa muun muassa työehtosopimusneuvottelut, politiikkasuunnittelun, koulutusrahastot, ohjauspalvelut sekä osaamisen ja työpaikkojen yhteensovittamisen. Komissio lupaa tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja osaamisen parissa toimivien tahojen, työmarkkinaosapuolten sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Laaja lainsäädäntöpaketti

Osaamisunioni koostuu laajasta paketista (tässä mainitaan keskeisimmät aloitteet):

• Perustaitojen toimintasuunnitelma (Action Plan on Basic Skills)
• Luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian (STEM-alat) opetusta koskeva strateginen suunnitelma (STEM Education Strategic Plan), joka parantaa STEM-alojen osaamista, edistää STEM-uralle hakeutumista, houkuttelee lisää tyttöjä ja naisia alalle sekä tukee digitaalista ja vihreää siirtymää. Komissio asettaa STEM-koulutuksen osalta uusia tavoitteita vuodelle 2030: vähintään 45 % ammatillisen koulutuksen ja 32 % korkea-asteen koulutuksen opiskelijoista valitsee STEM-alat.
• Komissio haluaa tukea muun muassa lasten ja nuorten lukutaitoa, digiosaamista ja kansalaistaitoja perustaitojen tukiohjelman (Basic Skills Support Scheme) avulla.
• Lisäksi komissio kehittää osaamistakuun pilottiprojektia (Skills Guarantee Pilot), joka tarjoaa uudelleenkoulutusmahdollisuuksia työntekijöille, jotka ovat irtisanomisuhan alla tai joiden työpaikat ovat työn murroksessa.
• Osaamisen siirrettävyyden aloite (Skills Portability Initiative) helpottaa työntekijöiden ja yritysten mahdollisuuksia tunnustaa pätevyydet EU:n sisällä, riippumatta siitä, missä ne on hankittu. Tämä aloite edistää myös digitaalisten osaamistodistusten käyttöä.

Tämän lisäksi komissio mainitsee tiedonannossaan tiekartan digitaalista koulutusta ja digitaitoja varten (Roadmap for Future Digital Education and Skills) sekä neuvoston suosituksen tekoälyn käytöstä koulutuksessa (Recommendation on AI in Education).

Koska inhimillinen pääoma, koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan kilpailukyvyn varmistamisessa, komissio aikoo sisällyttää suosituksen koulutuksesta ja osaamisesta osaksi Euroopan ohjausjaksoa.

Komissio haluaa myös lisätä oppilaiden ja opettajien liikkuvuutta Euroopassa vahvistamalla Erasmus+ -ohjelmaa. Lisäksi tavoitteena on tehdä Euroopasta houkuttelevampi paikka opettajille ja tutkijoille sekä tukea kolmansien maiden opiskelijoiden ja tutkijoiden integraatiota esimerkiksi helpottamalla viisumimenettelyjä ja pätevyystunnustuksia.

Kouluttaminen vaatii investointeja

Koulutus ja osaaminen eivät ole pelkkiä kuluja – ne ovat investointeja tulevaisuuteen. Tämä oli myös europarlamentaarikko Li Anderssonin (The Left, Suomi) viesti kun hän kommentoi osaamisunionia EU:n sosiaalifoorumissa.

”Osaamisunionin on oltava kiinteä osa Euroopan sosiaalista mallia. Kilpailukykyä ei voi rakentaa ilman sosiaalista ulottuvuutta. Tämä vaatii investointeja – vain siten varmistamme, että Euroopalla on oikeat taidot ja että työntekijät ovat turvattuja tulevaisuudessa,” Li Andersson painotti.

Korkeatasoiseen koulutukseen ja osaavaan työvoimaan investoiminen ei ainoastaan mahdollista pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, vaan se on myös investointi EU:n kilpailukykyyn, talouskasvuun ja kriisinkestävyyteen. EU:n seitsemän vuoden budjettikehys takaa varoja osaamisunionin rahoittamiseen muun muassa Euroopan sosiaalirahaston (ESF+) kautta.

Osaamisunionin tavoitteet

Osaamisunioni parantaa EU:n kilpailukykyä kehittämällä unionin inhimillistä pääomaa. Keskeisiä tavoitteita ovat:

• kansalaisten perustaitojen tason nostaminen
• elinikäisen oppimisen edistäminen
• yritysten rekrytointimahdollisuuksien helpottaminen EU:ssa
• osaajien ja koulutettujen houkutteleminen EU:n alueelle, esimerkiksi “Choose Europe” -hankkeen avulla, joka pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä huippuosaajia
• luodaan hallinto koordinoimaan toimintoja