Euroopan parlamentti aloitti uuden kautensa kahdeksan kuukautta sitten. EU Matrix on julkaissut ensimmäisen analyysinsa parlamentin toimikauden alkuvaiheesta ja siitä, miten lainsäädäntöä muokataan tämänhetkisessä parlamentissa. Kuten viime vuoden EU-vaalituloksien yhteydessä ennakoitiin, parlamentti on siirtynyt poliittisesti oikealle, ja Euroopan kansanpuolueesta (EPP) on tullut parlamentin keskeinen voimaryhmä.

Enemmistöjen muodostaminen parlamentissa on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi poliittisten ryhmien lisääntymisen myötä ja tapauskohtaisesti vaihtuvien kompromissien takia. EU Matrixin raportissa* analysoidaan keskeisiä koalitiotrendejä, jotka vaikuttavat parlamentin lainsäädäntöprosesseihin.

EPP liittoutuu useimmiten keskustavasemmiston kanssa

Euroopan kansanpuolue EPP on tämän parlamenttikauden alussa ollut äänestyksissä useimmiten voitokas ryhmä, ohittaen Renew Europen. Tämä eroaa edellisestä parlamenttikaudesta, jolloin Renew oli äänestyksissä useimmin voitolla. EPP:n menestys näkyy erityisesti ulkopolitiikassa, EU:n budjettikysymyksissä, vapaakauppasopimuksissa ja ilmastopolitiikassa.

Liittoutumat puolueryhmien välissä, eli koalitiot, kuitenkin vaihtelevat merkittävästi politiikan eri osa-alueilla. Esimerkiksi maatalouspolitiikassa vasemmistopuolueet ovat vahvoilla, ja he ajavat tiukempia ympäristörajoituksia ja protektionistisia toimia.

Huomionarvoista on, että EPP on edelleen useammin linjassa keskustavasemmiston kuin oikeistopuolueiden kanssa, erityisesti digi- ja datapolitiikassa sekä ilmastopolitiikassa.

Suurin muutos aiempaan kauteen verrattuna on se, että EPP:llä ei ole enää pakotettu tekemään kompromisseja keskustavasemmiston kanssa. Edellisessä parlamentissa tämä heikensi EPP:n asemaa. Uudessa parlamentissa EPP onnistui esimerkiksi kukistamaan ”vihreän” leirin (kun sopua ei saavutettu) ja ajamaan läpi lievemmän version metsäkadon vastaisista säännöistä hyödyntäen Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR:n), Suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmän (ESN:n) ja Euroopan patriootit -ryhmän (PfE:n) ääniä.

EPP ei kuitenkaan pysty hallitsemaan kaikkia äänestyksiä ja raportin mukaan se on hävinnyt noin 10 % äänestyksistä. EU:n vuoden 2025 budjettia koskeva päätösesitys kaatui, kun EPP liittoutui oikeistoryhmien kanssa tiukentaakseen maahanmuuttopolitiikkaa, minkä seurauksena S&D, Renew, Vihreät ja Vasemmistoryhmä äänestivät lopulta koko tekstiehdotusta vastaan.

”Tässä nähdään, ettei EPP voi silti luottaa täysin voittoihinsa, sillä äärioikeiston liikkeistä ei ole aina varmuutta. Esimerkiksi tässä maahanmuuttokysymyksessä äärioikeistossa äänestettiin vastaan, sillä teksti ei ollut heidän mielestään tarpeeksi tiukka. EPP joutuu siis todellakin tasapainoilla sen kanssa, mitä riskeeraavat häviävänsä”, toteaa Susanna Salovaara, FinUnionsin johtaja.

Milloin ”cordon sanitaire” -periaatetta sovelletaan?

Oikeistoryhmien lisääntynyt vaikutusvalta näkyy myös muutosehdotusten läpimenossa.

Edellisessä parlamentissa vain kolme ID-ryhmän muutosehdotusta meni läpi koko kauden aikana. Tällä kaudella Euroopan patriootit -ryhmän ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmän muutosehdotuksilla on ollut hieman parempi menestys, sillä kuusi ehdotusta on jo hyväksytty.

ECR on noussut merkittäväksi toimijaksi parlamentissa, ja ryhmän muutosehdotuksista noin kolmannes on mennyt läpi. ECR:n menestyneimmät ehdotukset liittyvät ulkopolitiikkaan, puolustukseen ja kauppasopimuksiin.

Osa aiheista hajottaa perinteisiä poliittisia ryhmärajoja. Esimerkiksi ECR:n ehdotus lääkealan läpinäkyvyydestä hylättiin vain 14 äänen erolla, kun Vihreät ja Vasemmistoryhmä tukivat sitä. Samoin Vasemmistoryhmän ehdotus Mercosur-sopimuksen hylkäämisestä sai laajaa tukea laitaoikeiston ryhmiltä, ja se hylättiin niukalla enemmistöllä.

”Cordon sanitairen suhteen löytyy suuria eroja valiokunnittain. Tietyissä valiokunnissa, esimerkiksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan valiokunnassa (ITRE), ääriryhmien on ollut helpompi saada muutosehdotuksiaan läpi. Toisissa valiokunnissa periaate on pysynyt tiukasti, esimerkiksi Li Anderssonin vetämässä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tämä eroavaisuus tulee näkymään äänestyksissä täysistunnoissa”, miettii Salovaara.

Ryhmiä ei voi pitää äänestysblokkina

EU Matrixin mukaan mepit eivät äänestä yhtenäisesti edes omien puolueryhmiensä sisällä. Keskustavasemmistoryhmät ovat keskimäärin yhtenäisempiä kuin oikeistoryhmät, mikä antaa niille etulyöntiaseman erimielisyyksiä aiheuttavissa äänestyksissä.

Tämä pätee poliittisiin aiheisiin, joissa EPP on enemmän jakautunut, kuten sosiaalipolitiikkaan, sukupuolipolitiikkaan tai jopa sääntelykysymyksiin, kuten maatalous- ja elintarvikepolitiikkaan sekä joihinkin vihreisiin kysymyksiin. EU Matrix toteaa, että vasemmisto- ja keskustaryhmien odotetaan pyrkivän hyödyntämään EPP:n sisäisiä jakolinjoja erityisesti säilyttääkseen tuen sosiaali- ja ilmastoasioiden edistämiseen.

Renew:n mepit ovat tavanneet eniten sidosryhmiä

EU Matrix on myös käynyt läpi meppien julkistamat tapaamiset eri sidosryhmien kanssa (heinäkuusta joulukuulle 2024, yhteensä 13 000 ilmoitusta). Renew on tavannut eniten sidosryhmiä, keskimäärin yli 30 tapaamista per meppi. Nationalististen oikeistoryhmien edustajilla on huomattavasti vähemmän tapaamisia.

* EU Matrixin raportissa analysoidaan ensimmäisten 900 äänestysten (heinäkuu 2024 – maaliskuu 2025) perusteella poliittisten ryhmien yhteenliittymien muodostumista.