EU:n palkka-avoimuusdirektiivi on yksi viime vuosien merkittävimmistä tasa-arvouudistuksista. Lähiaikoina ratkaistaan, toteutuuko sen lupaus käytännössä – vai jääkö se vajaaksi kansallisessa toimeenpanossa.

”Jos palkkatasa-arvoa ja avoimuutta halutaan oikeasti edistää, pitäisi työtä tehdä paljon kunnianhimoisemmin kuin nyt”, toteaa SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

Syvärinen toimii myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n naiskomitean varapuheenjohtajana. Naiskomitea on yksi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestä ETUC:n pysyvistä komiteoista, jolla on merkittävää sananvaltaa EU:n päätöksenteossa.

Maaliskuussa vuosittain vietettävät kansainvälinen naistenpäivä ja Minna Canthin ja tasa-arvon päivä muistuttavat siitä, että tasa-arvon edistäminen työelämässä ei ole valmis. Yksi sitkeimmistä epäkohdista on sukupuolten välinen palkkaero, joka EU:ssa on keskimäärin noin 12 prosenttia naisten tappioksi tuntipalkkoja vertailtaessa.

Vuonna 2023 hyväksytty palkka-avoimuusdirektiivi pyrkii puuttumaan tähän rakenteelliseen ongelmaan vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden oikeuksia. Direktiivin tavoitteena ei ole ainoastaan yksittäisten syrjintätapausten korjaaminen, vaan sukupuolivinoumien purkaminen palkkarakenteista – mukaan lukien naisvaltaisten alojen systemaattinen aliarvostus.

Direktiivin täytäntöönpano on edennyt hitaasti Suomessa. Hallituksen esityksessä muutosten voimaantulopäiväksi ehdotetaan 18.5.2026.

Katja Syvärinen muistuttaa FinUnionsin videolla, että aikataulu on tiukka:

”Direktiivi velvoittaa Suomea lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä viimeistään 7. kesäkuuta 2026, eli aivan kohta.”

Askelia kohti palkkatasa-arvoa

Direktiivi tuo merkittäviä muutoksia sekä rekrytointiin että työpaikkojen arkeen. Työnhakijalla on jatkossa oikeus saada tieto tehtävän palkasta tai palkkahaitarista riittävän ajoissa ennen työsopimuksen solmimista, eikä työnantaja saa enää kysyä hakijan aiempaa palkkaa. Myönteistä on, että työntekijällä on oikeus saada tietoa omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltynä.

Yli sadan työntekijän organisaatioiden on raportoitava sukupuolten palkkaeroista. Jos samassa työntekijäryhmässä havaitaan yli viiden prosentin palkkaero ilman hyväksyttävää perustetta, työnantajan on yhdessä henkilöstön edustajien kanssa selvitettävä ja korjattava tilanne.

SAK:ssa todetaan, että kyse on hyvästä suunnanmuutoksesta. Vastuu palkkaerojen tunnistamisesta ja korjaamisesta siirtyy yksittäisiltä työntekijöiltä työnantajille, ja ratkaisuja haetaan entistä vahvemmin työpaikkatasolla ja työehtosopimusneuvotteluissa.

Katja Syvärinen kuitenkin korostaa, että Suomessa valmistelussa on vielä tarkennettavaa:

”Työn samanarvoisuuden määrittelyä ja palkkakriteeristön velvoittavuutta on täsmennettävä, jotta laki todella varmistaa samasta ja samanarvoisesta työstä saman palkan. Myös palkkasyrjinnän seuraamusten on oltava riittävän tehokkaita”, Syvärinen sanoo.

Kunnianhimoisempaa otetta

Komissio julkaisi keväällä 2025 tiekartan naisten oikeuksien edistämiseksi osana tulevaa vuosien 2026–2030 tasa-arvostrategiaa. Tiekartta korostaa samapalkkaisuutta ja taloudellista itsenäisyyttä, mutta ei sisällä uusia sitovia lainsäädäntöaloitteita. Siksi jo sovitun lainsäädännön kunnianhimoinen toimeenpano on ratkaisevaa kansallisella tasolla.

”Palkkatasa-arvo ei toteudu itsestään. Se vaatii selkeää lainsäädäntöä ja aitoa sitoutumista sen toimeenpanoon”, Syvärinen muistuttaa.

Palkka-avoimuusdirektiivi on viime aikoina joutunut osaksi laajempaa EU-keskustelua sääntelyn keventämisestä ja hallinnollisen taakan vähentämisestä. Vaikka direktiivi ei toistaiseksi sisältynyt komission niin sanottuihin yksinkertaistamispaketteihin, paine sääntelyn supistamiseen ei ole kadonnut. Tämä tekee kansallisesta toimeenpanosta poliittisesti entistä merkittävämmän.

Tasa-arvoasioiden on oltava kiinteä osa EU:n talous- ja työmarkkinapolitiikkaa – ei sivuhuomautus kilpailukykykeskustelussa. Palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaa erinomaiset välineet tähän muutokseen. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa käyttää niitä täysimääräisesti.