Parempaa sääntelyä tarvitaan työpaikoilla mielenterveyden suojelemiseksi
UutisetTyöllisyys- ja sosiaalivaliokunta keskusteli tällä viikolla europarlamentaarikko Maria Walshin (EPP, Irlanti) mietintöluonnoksesta mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä. Huoli pandemian vaikutuksista työntekijöiden mutta myös nuorten mielenterveyteen on suuri.
OECD:n vuoden 2018 raportin mukaan joka kuudennella eurooppalaisella on mielenterveysongelmia Euroopassa. On arvioitu, että mielenterveyden kokonaiskustannukset nousevat yli 600 miljardin euroon 27 jäsenvaltioissa.
”Näin ei saisi olla”, toteaa Maria Walsh, joka esitteli kattavan mietintöluonnoksen valiokunnalle. Esitykseen on koottu hyvin laaja joukko mielenterveyteen liittyviä asioita ja toimia.
”Hyvä mielenterveys on edellytys hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi. Pandemialla on ollut suuri vaikutus ihmisten elämään, ansiotasoon ja erityisesti nuoriin ja myös heidän vointiinsa. Lisääntyneet mielenterveydellisiä ongelmia on kutsuttu toiseksi hiljaiseksi pandemiaksi nuorten keskuudessa”, Welsh mainitsee.
Pandemia kiihdytti digitalisaatiota yhteiskunnassamme. Etätyön myötä on kasvanut myös vaikeus rajata työ- ja vapaa-aikaa toisistaan, mikä on ollut suureksi haitaksi.
”Lainsäädäntö EU:ssa on päivitettävä vastaamaan tämän päivän työelämän haasteisiin. Tätä ei voida jättää vain tiettyjen maiden päätettäväksi, vaan meidän on varmistettava, että EU:lla on kollektiivinen ymmärrys mielenterveyspolitiikasta ja näin saatettava parhaat käytännöt käyttöön.”
Mielenterveyteen liittymiä ongelmia ei kaikissa jäsenmaissa luokitella työsairaudeksi. Walshin mukaan olisi tärkeää, että Euroopan komissio tunnistaa ahdistuneisuuden, masennuksen, loppuun palamisen ja posttraumaattisen stressin ammattitaudeiksi.
Walshin esitys sai kannatusta työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa. Jotta voitaisiin estää psykososiaalisten riskien lisääntymistä työssä, Euroopan parlamentin jäsenet pyytävät komissiolta lainsäädäntöä mielenterveydestä sekä tunnustamaan mielenterveyshäiriöt ammattitaudeiksi.
Parlamentin jäsenet näkivät tärkeänä, että direktiiviin liitettäisiin etätyötä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Se mahdollistaisi työntekijöille oikeuden irtautua työstä ja säännellä olemassa olevien ja uusien digitaalisten työkalujen käyttöä työtarkoituksiin etätöissä. FinUnions on uutisoinut tästä.
Parlamentin jäsenet ovat vedonneet komissioon ja esittäneet, että työntekijöillä pitäisi olla oikeus irtautua työstä.
Mietintöluonnokseen voidaan tehdä muutosehdotuksia 8.3.2022 saakka ja Euroopan parlamentti keskustelee tästä lisää huhtikuussa. Varjoesittelijöinä toimivat Estrella Durá Ferrandis (S&D, Espanja), Kim van Sparrentak (Vihreät, Hollanti), José Gusmão (GUE/NGL, Portugali) ja Jordi Cañas Pérez (Renew Europe -ryhmä, Espanja).