Parlamentti keskusteli EU:n minimipalkkoja koskevista säännöistä työssäkäyvien köyhyyden poistamiseksi tiistaina 13.9. täysistunnossaan. Tämä ns. vähimmäispalkkadirektiivi sai enemmistön kannatuksen keskiviikon äänestyksessä, jossa äänet jakaantuivat seuraavasti; 505 äänesti puolesta, 92 vastaan ja 44 äänesti tyhjää.

Euroopan komission esitys riittävästä vähimmäispalkasta annettiin lokakuussa 2020. Sen jälkeen direktiivistä on keskusteltu yli viiden EU:n puheenjohtajakauden aikana. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen direktiivistä viime kesäkuussa. Tänään sopimus sinetöitiin, kun parlamentin jäsenet hyväksyivät EU-toimielinten kesken neuvotellun direktiivin selvin luvuin.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

”Nimestään huolimatta direktiivissä ei ole kyse yhteneväisestä Euroopan laajuisesta vähimmäispalkasta, vaan jokaiselle EU:n jäsenmaalle jää itselleen harkinta siitä, miten vähimmäispalkka määräytyy direktiivissä määritelmien mukaan”, tarkentaa FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

EU-maiden tulee jatkossa varmistaa, että työntekijöiden palkat riittävät kunnolliseen elintasoon. Käytännössä se tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on huomioitava ostovoima ja elinkustannukset vähimmäispalkkojen riittävyys kansallisella tasolla.

”Direktiivi edistää myös parempaa kollektiivista neuvottelua”, Salovaara sanoo.

Direktiivi tarjoaa suojan yrityksiltä purkaa kansallisia työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä. Se sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään työehtosopimusneuvotteluja parhaana tapana saavuttaa oikeudenmukainen palkka ja kestävä talous EU:n jäsenmaissa.

Samalla direktiivi vahvistaa ammattiliittojen osallistumista lakisääteisten vähimmäispalkkojen määrittämiseen ja päivittämiseen.

Ay-piireissä direktiiviä on luonnehdittu ”työehtosopimusdirektiiviksi”.

”Jäsenmaat, joiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on alle 80 prosenttia, ovat velvoitettuja ottamaan vähimmäispalkkadirektiivin käyttöönsä. Heidän on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen tukemiseksi, mikä on positiivista”, Salovaara kommentoi.

Suomi ylittää laissa määritetyn kynnysarvon (80 prosenttia) ja näin ollen direktiivin suorat vaikutukset Suomen työmarkkinoille jäänevät pieneksi.  

Salovaara näkee uudessa lakipaketissa monenlaista hyötyä, ja summaa sen näin:

”Direktiivi voidaan nähdä historiallisena voittona eurooppalaisille työntekijöille ja kaikille edistyksellisille voimille Euroopassa”.

Palkansaajamyönteinen ratkaisu 

Mepit Agnes Jongerius (S&D, Hollanti) ja Dennis Radtke (EPP, Saksa), jotka ovat toimineet parlamentin puolelta esittelijöinä vähimmäispalkka-asiassa totesivat keskiviikon täysistunnossa, palkansaajien olevan ne, jotka direktiivistä oikeasta ja aidosti hyötyvät.

EU:n minimipalkkadirektiivistä odotetaan myös tärkeää lisää unionin sosiaalipoliittiseen ulottuvuuteen tilanteessa, jossa hinnat ovat nousseet jyrkästi.

”Esittelijän ominaisuudessa tunnen ylpeyttä tästä, ja että näin pitkälle on päästy. Vuosi sitten kukaan ei olisi uskonut, että ehdotus saa näin paljon kannatusta”, Radtke lausui alustuksessaan.

Hän myös toteaa, että kyseessä on iso uudistus niissä Euroopan maissa, joissa alle 80 prosenttia palkansaajista ovat työehtosopimusten piirissä.

Radtke luonnehtii direktiivin historialliseksi.

”Tämä on ensimmäistä kertaa ikinä, kun eurooppalaisessa lainsäädäntötekstissä puhutaan oikeudesta käydä työmarkkinaneuvotteluja. Tekstissä mainitaan myös, että ammattiliittojen roolia on vahvistettava jäsenmaissa”, hän selittää.  

”Voimme sanoa, että laki riittävästä vähimmäispalkasta ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Talvi on edessä, ja monet joutuvat ehkä valitsemaan ruoan ja lämmityksen välillä. Tämän emme voi sallia tapahtuvan. Laissa on takeet reilusta minimipalkasta”, Jongerius toteaa, ja viittaa kiihtyviin energiahintoihin.

Nykytilanteessa, kun inflaatio laukkaa ja elinkustannukset nousevat, vähimmäispalkka on tarpeellisempi kuin koskaan aiemmin. Työssäkäyvien köyhyyteen puuttuminen on entistä kiireellisempi asia.

Uusien sääntöjen mukaan työssäkäyville tulee taata mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään minimipalkoilla, jotka huomioivat kunkin maan elinkustannukset ja yleisen palkkatason. Kun EU-maat arvioivat nykyisten minimipalkkojen riittävyyttä, ne voivat määrittää tuotteiden ja palvelujen reaalihintojen ostoskorin tai käyttää vertailuarvona 60 %:a mediaanibruttopalkasta tai 50 %:a bruttokeskipalkasta. Näin ollen direktiivi kunnioittaa kansallisia järjestelmiä.

Ministerineuvoston odotetaan hyväksyvän direktiivin lokakuun alussa.

Enää jää varmistettavaksi, että direktiivi pistetään täytäntöön jäsenmaissa. Mitä nopeammin, sitä paremmin, todettiin parlamentissa.

Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.