Kymmenen vuotta julkisia hankintoja koskevien direktiivien käyttöönoton jälkeen Euroopassa valmistaudutaan hankintasääntelyn uudistamiseen. Parlamentti äänesti tänään (9.9.) Piotr Müllerin (ECR, Puola) oma-aloitemietinnöstä äänin 432 puolesta, 95 vastaan ja 124 tyhjää. S&D ryhmän mukaan mietintö ei ollut riittävän kunniahimoinen, eikä vaadi sitovia sosiaalisia ehtoja, ja siksi moni meppi ei antanut täyttä tukea mietinnölle, vaan päätyi äänestämään tyhjää tai jopa mietintöä vastaan.

Syyskuun täysistunnossa mepit pääsivät keskustelemaan julkisten hankintasääntöjen uusimisesta viikon alkupuolella. Keskustelua käytiin yhdessä EU-komissaari Stéphane Séjournén kanssa, jonka vastuulla on taloudellinen hyvinvointi sekä teollisuusstrategia. Sejournèe on monessa keskusteluissa alleviivannut, että julkisten hankintojen sääntöuudistus painottuisi kolmeen tavoitteeseen: nykyisten monimutkaisten sääntöjen ja arviointikriteerien yksinkertaistamiseen, uudistuksen nopeaan etenemiseen, jotta se vastaa julkisen sektorin kiireellisiin tarpeisiin, ja tasapainon löytämiseen hinnan ja laadullisten kriteerien välillä.

Päävastuun parlamentissa on kantanut sisämarkkinavaliokunta (IMCO), jonka linjaukset ovat aina työllisyysasioiden näkökulmasta yrityskeskeisempiä. IMCO-valiokunta rajoittuu mietinnössään pyytämään Euroopan komissiota tekemään ”perusteellisen vaikutustenarvioinnin tulevan julkisia hankintoja koskevan sääntelykehyksen tarkistuksen yhteydessä mahdollisista tavoista ja seurauksista, joita ‘eurooppalaisen etusijan’ periaatteen soveltaminen strategisiin toimialoihin liittyvissä hankinnoissa aiheuttaisi.”  

IMCO-mietintö kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti mahdollisia kustannusvaikutuksia ja riskejä, jotka liittyvät pääsyn rajoittamiseen huipputeknologioihin, sekä vaikutukset palvelujen ja tuotteiden laatuun. Tässä on haluttu varmistaa, että sääntöuudistus on WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) velvoitteiden mukainen. Sopimukseen on liittynyt 22 maata EU:n ulkopuolelta ja linjaus takaisi niille pääsyn EU:n julkisten hankintojen kilpailuun.

Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioden valiokunta ja esittelijä Kim Van Sparrentak (Vihreät, Alankomaat) ovat osaltaan ajaneet vahvasti EU:n hankintasääntöjen uudistusta niin, että se huomioisi sosiaalisen ulottuvuuden.

Tärkeä kysymys edistyksellisille puolueille uudistustyössä on se, miten varmistetaan, että työt, joita tehdään julkisilla varoilla, suoritetaan hyvissä työoloissa. Hankintadirektiivien uudistus tarjoaa merkittävän mahdollisuuden edistää työehtosopimusneuvotteluja.

Ay-liike: Julkiset hankinnat sidottava työehtosopimuksiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC painottaa julkaisemassaan lehdistötiedotteessa, että EU:n tuleva julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistus ohjaa julkiset varat yrityksille, jotka kunnioittavat työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksia ja joiden työntekijät ovat työehtosopimusten piirissä.

Tällä hetkellä EU:n julkisissa hankinnoissa käytetään vuosittain yli 2 biljoonaa euroa, ja suurin osa sopimuksista myönnetään pelkästään halvinta hintaa tarjoavalle yrityksille. Tämä johtaa ETUC:n mukaan palveluiden laadun heikkenemiseen, työehtojen polkemiseen sekä harmaan talouden kasvuun.

Euroopan parlamentin hyväksymä mietintö tunnustaa, että sosiaalisten ehtojen – kuten työehtosopimusten, työolojen ja työoikeuksien – sisällyttäminen hankintoihin parantaa niiden laatua ja luotettavuutta. Mietintö ei kuitenkaan vaadi sitovia sosiaalisia ehtoja, joita ammattiyhdistysliike pitää välttämättöminä.

ETUC vaatii komissiota varmistamaan, että uudistus johtaa sääntöihin, jotka:

• ohjaavat julkiset varat vain työehtoja ja ay-oikeuksia kunnioittaville yrityksille;
• poistavat mahdollisuuden myöntää sopimuksia pelkän hinnan perusteella ja tuovat tilalle kriteerit, jotka tukevat laadukkaita työpaikkoja ja työehtosopimuksia;
• säätelevät alihankintaa ottamalla käyttöön yhteisvastuun ja rajoittamalla alihankintaketjutasoja;
• turvaavat myös julkisten palveluiden oman tuotannon ja julkisten toimijoiden kumppanuudet vaihtoehtoina.

ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch linjaa: “Julkisten hankintojen täytyy heijastaa julkisia arvoja”.

Lynch myös muistuttaa, että 72 % EU-kansalaisista kannattaa hankintojen käyttämistä työehtojen ja toimeentulon vahvistamiseen työehtosopimusten kautta.