Euroopan parlamentti äänesti tänään yritysten kestävyysraportoinnin ja huolellisuusvelvoitteiden heikentämisestä (Omnibus I -paketista) sekä mandaatista aloittaa kolmikantaneuvottelut neuvoston kanssa. Äänet jakautuivat seuraavasti: 382 puolesta, 249 vastaan, 13 tyhjiä ääniä. Parlamentin äänestys yrityssääntelystä oli myös tienvalinta EPP:ltä, joka äänestyksessä liittoutui laitaoikeiston kanssa. Parlamentissa hyväksytty kanta vesittää keskeisiä osia yritysvastuudirektiivistä.

”On käsittämätöntä, että pitkään kaivattua ja lopulta viime vuonna hyväksyttyä yritysvastuulainsäädäntöä halutaan vesittää jo ennen sen toimeentuloa. Sääntelyn yksinkertaistamisen varjolla heikennetään merkittävästi ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelua”, kommentoi SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

Pitkä lista muutosehdotuksia parlamentin äänestyksessä osoitti sen, ettei parlamentissa löytynyt laajempaa yhteisymmärrystä asiassa.

Parlamentin äänestyksessä enemmistö mepeistä antoi tukensa seuraaville toimille:

Kestävyysraportoinnista tulee yksinkertaisempaa ja se koskee vain suuryrityksiä. Yritykset, joilla on keskimäärin yli 1 750 työntekijää ja joiden vuotuinen nettoliikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa, olisivat velvoitettuja tekemään kestävyysraportointia. Raportointistandardeja yksinkertaistettaisiin ja kevennettäisiin niin, että ne sisältäisivät vähemmän yksityiskohtia. Alakohtainen raportointi muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Huolellisuusvelvoite kevenee ja koskee vain suuryrityksiä, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Suuryritykset noudattavat velvoitetta tarkkailemalla sosiaalisia ja ympäristövaikutuksiaan riskiperusteisesti.

Ilmastosiirtymäsuunnitelmia ei vaadittaisi soveltamisalan piirissä olevilta yrityksiltä.

Mikäli yritys ei noudata huolellisuusvelvoitetta, se voisi saada sakkoja, joiden suuruudesta komissio ja jäsenmaat valmistelisivat ohjeet. Yritysten siviilioikeudellinen korvausvastuu toteutuisi kansallisella tasolla EU-tason sijaan.

Sen lisäksi yrityksille perustettaisiin uusi digitaalinen portaali, josta olisi maksuton pääsy mallilomakkeisiin, ohjeisiin ja kaikkiin EU:n raportointivaatimuksiin liittyvään tietoon.

Tärkeä tienvalinta

Yritysten raportointi- ja huolellisuusvelvoitteita keventävää lakipakettia käsiteltiin tänään jo toista kertaa täysistunnossa. EPP:n, S&D:n ja Renew:n on ollut hyvin vaikea löytää sopua paketin suuresta kuvasta.

Torstain äänestys oli samalla symbolinen äänestys, jossa testailtiin rajoja ja sitä, pitääkö parlamentin keskustakoalitio. EPP:n linjaus rikkoo vuosikymmenten koalitioperinteen. Myös parlamentin lehdistötilaisuudessa ihmeteltiin EPP:n toimintatapaa ja kysyttiin, ajaako toiminta EU-politiikan avoimeen blokkipeliin. Jörgen Warborn (EPP, Ruotsi) vastasi puhumalla parlamentin mandaatista saavutuksena, eikä ollut valmis kommentoimaan EPP:n roolia tulevissa äänestyksissä.

Vaikutukset isommassa kuvassa  

 ”Päivän äänestyksellä on myös laajempia vaikutuksia. Yritysvastuulain vesittäminen tuo epävarmuutta pelisääntöihin ja lainsäädännölliseen toimintaympäristöön. Samalla keskipuolueiden koalition hajoaminen tekee koko kauden politiikasta ennalta-arvaamatonta”, toteaa STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman.

Euroopan unioni oli vielä vuosi sitten edelläkävijä vastuullisen yritystoiminnan sääntelyssä – nyt suunta on kääntymässä.

Päätös keventää huolellisuusvelvoitteita heikentää yritysvastuudirektiivin tehokkuutta ja jättää vastuullisesti toimivat yritykset epäedulliseen asemaan suhteessa niihin, jotka eivät kanna vastuutaan ilmastosta, ympäristöstä ja sosiaalisista oikeuksista.  

Samalla se vaarantaa EU:n uuden pakkotyöasetuksen toimeenpanon, jonka tavoitteena on estää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Koska pakkotyö on maailmanlaajuisesti lisääntymässä – myös yksityisellä sektorilla – EU:ssa toimivien yritysten huolellisuus on keskeistä asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

Yritysvastuudirektiiviä käsitellään seuraavaksi parlamentin, jäsenmaiden ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Parlamentin tiedotteen mukaan kolmikantaneuvottelut alkavat 18. marraskuuta, ja tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.