Helmikuun täysistunnossa Euroopan parlamentti keskusteli ja äänesti suosituksista, joilla pyritään torjumaan alihankinnan ja työvoiman välityksen väärinkäyttöä. Mepit hyväksyivät mietinnön äänin 332–209 ja 33 tyhjää ääntä.

Europarlamentaarikko Johan Danielsson (S&D, Ruotsi) vaatii oma-aloitemietinnössään EU-tasoista strategiaa työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi ja erityisesti alihankintaan liittyvissä väärinkäytöksissä.

”Parlamentin mietintö perustuu siihen, mitä näemme päivittäin työmailla eri puolilla Eurooppaa, eikä sen läpivieminen olisi ollut mahdollinen ilman työntekijöiden ja ammattiliittojen aktiivista panosta”, ruotsalainen S&D-meppi Johan Danielsson totesi täysistunnon keskustelussa.

Mietinnössä korostetaan tehokkaan valvonnan merkitystä ja vaaditaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopan työviranomaisen (ELA), Europolin, kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten välillä.

Mietintö kehottaa myös parantamaan jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja rikosoikeudellisten seuraamusten vastavuoroista tunnustamista.

Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota harkitsemaan puitedirektiiviä työnantajavelvoitteista alihankintaketjuissa ja työvoiman välityksessä. Mietintö toistaa myös parlamentin syyskuussa 2025 julkisia hankintoja koskevassa päätöslauselmassa esitetyn vaatimuksen yhteisvastuujärjestelmästä pääurakoitsijoille ja alihankkijoille, jotta sopimusketjut olisivat läpinäkyvämpiä.

Syvälle juurtuneet ongelmat alihankintaketjuissa

Vakavat työtapaturmat ovat edelleen merkittävä ongelma EU:ssa: vuosittain tapahtuu yli 3 000 kuolemaan johtavaa onnettomuutta erityisesti rakennus-, kuljetus- ja teollisuusalalla.

Eurostatin mukaan vuonna 2023 EU:ssa kirjattiin 3 298 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2022. Europol on myös varoittanut järjestäytyneen rikollisuuden tunkeutumisesta lailliseen talouteen: 86 prosenttia EU:n vaarallisimmista rikollisverkostoista hyödyntää laillisia yritysrakenteita, erityisesti logistiikassa, käteisvaltaisilla aloilla ja rakentamisessa.

Pitkät alihankintaketjut ja väärinkäytöksiin perustuva työvoiman välitys vaikeuttavat viranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa petollisia ja rikollisia toimijoita. Tämä lisää työntekijöiden hyväksikäyttöä, heikentää työturvallisuutta ja vääristää kilpailua.

Parlamenttikeskustelussa tuotiin esiin useita vakavia esimerkkejä, kuten Antwerpenin rakennustyömaa, josta löydettiin 144 mahdollista ihmiskaupan uhria, sekä kuolintapaukset Italiassa rakennusalalla, joissa urakoitsijat eivät kanna vastuuta työntekijöidensä tunnistamisesta. Valitettavasti tällaiset tapaukset ovat hyvin yleisiä ja vaaratilanteita on koko ajan enemmän.

Läpinäkyvyyden ja vastuun puute

Sääntelemätön alihankinta aiheuttaa epäreilua kilpailua, kun yritykset voivat menestyä kiertämällä vastuut ja työelämän sääntöjä, kuten veroja, sosiaaliturvamaksuja ja oikeudenmukaisia palkkoja. Ongelma on erityisen vakava mm. rakennus-, kuljetus-, hoiva-, logistiikka- ja elintarvikealoilla.

Useat mepit vaativat täysistunnon keskustelussa uutta EU-lainsäädäntöä, erityisesti direktiiviä, pitkien alihankintaketjujen väärinkäytösten torjumiseksi. Osa ehdotti myös alihankintatasojen rajaamista korkeintaan kahteen erityisesti riskialoilla (ns. Oslon malli). Keskustelussa tuettiin laajasti myös pakollista pääurakoitsijan suoraa tai yhteisvastuuta koko alihankintaketjussa, jotta työoikeuden noudattaminen voidaan varmistaa.

Komissaari Roxana Mînzatu, joka osallistui täysistunnon keskusteluun, tunnusti alihankinnan olevan pk-yrityksille tärkeä liiketoimintamalli, mutta korosti tarvetta puuttua väärinkäytöksiin. Hän nosti esiin myös työn alla olevan laadukkaiden työpaikkojen tiekartan, ”Quality Jobs Act” -säädöksen sekä reilun työvoiman liikkuvuuden paketin, joissa alihankinta on keskeinen teema.