Siirry sisältöön
Aiemmin tänä vuonna hyväksytty naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskeva direktiivi jätti huomiotta naisten työelämässä kohtaaman väkivallan. Eurooppalainen ay-liike vaatii uutta direktiiviä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisesta työpaikoilla. Kuva: iStock.

Pohjoismaissa on turvattominta työskennellä naisena

Tämä päivä, 25. marraskuuta, on omistettu kansainvälisesti naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Aiemmin tänä vuonna hyväksyttiin ensimmäinen EU-säädös, jolla torjutaan tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä lähisuhdeväkivaltaa ja siten täydennetään EU:n jäsenmaiden nykyistä lainsäädäntöä. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta naiset ja tytöt saavat elää turvassa ja ilman pelkoa.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on tänään julkaissut raportin, jossa todetaan, että lainsäädäntö EU:ssa ei pysy uusien ja kasvavien työpaikalla naisiin kohdistuvien uhkien torjumisen perässä. Digitalisaation lisääntyminen ja työn epävarmuus ovat kasvattaneet sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa työpaikoilla.

ETUC:n mukaan oikeudellisten kehysten analyysi osoittaa, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kansalliset lait sukupuoleen perustuvasta väkivallasta työpaikoilla eivät ole vielä mukautuneet viimeaikaisiin muutoksiin. ETUC korostaa raportissaan, että etätyön ja kotona työskentelyn yleistymisen sekä taloudellisen riippuvuuden myötä lähisuhdeväkivalta on noussut entistä vahvemmin myös työpaikkoja koskevaksi asiaksi.

Ammattiliitot eri puolilla Eurooppaa ovat raportoineet naistyöntekijöihin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä. Erityisesti väkivalta on kasvanut niin, ettei väkivaltaa harjoita kollega, vaan ulkoiset henkilöt, kuten esimerkiksi potilaat tai asiakkaat. Tilanne on pahentunut merkittävästi terveys- ja sosiaalipalveluissa, vähittäiskaupassa ja majoitus- ja ravitsemusalalla. Työvoimapula pahentaa tilannetta, sillä ihmiset purkavat turhautumistaan väärin perustein työntekijöihin.

Digitaalisemmat työympäristöt luovat myös otolliset olosuhteet verkkoväkivallalle, kuten verkkohäirinnälle, yksityisyyden suojan loukkaamisille ja sukupuoliperusteisille ennakkoluuloille, erityisesti tekoälyjärjestelmissä.

Toukokuussa 2024 EU hyväksyi direktiivin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. Direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla EU:ssa. Direktiivillä otetaan käyttöön määritelmät tietyille rikoksille (verkkoväkivalta, naisten sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitto), vahvistetaan uhrien suojelua ja tukemista, parannetaan heidän oikeussuojaansa sekä tehostetaan ennaltaehkäisyä, tiedonkeruuta, koordinointia ja yhteistyötä.

Direktiivi on ay-liikkeen mukaan askel oikeaan suuntaan. Mutta se jättää huomiotta naisten työelämässä kohtaaman väkivallan. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) mukaan 16 prosenttia EU:n naisista kertoi vakavimman ei-puolison taholta kokemansa väkivallan tapahtuneen työpaikalla.

ETUC on lähettänyt kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, ja järjestö vaatii uutta direktiiviä sukupuoleen perustuvasta väkivallan torjumisesta työpaikoilla. Direktiivin tulisi tukea ammattiliittoja neuvottelemaan turvallisista työpaikoista.

Tutustu ETUC:n julkaisemaan raporttiin ”Safe at work, safe at home, safe online: Tackling gender-based violence and harassment in a changing world of work” täältä.

Suomi sijoittuu työpaikkahäirintätilastojen kärkeen

Eurostat, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) esittelivät tänään uusimmat tulokset yhteisestä kyselytutkimuksesta*, joka koskee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa EU:ssa.

Raportti keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotojen yleisyyteen EU:ssa. Yksi kolmesta naisesta EU-27-maissa (30,8 %) on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan elämänsä aikana.

Tutkimuksessa todetaan, että nuoret naiset ikäryhmässä 18–29 v. kokevat enemmän seksuaalista häirintää (41,6 %) työpaikalla kuin naiset muissa ikäryhmissä. Suurimmassa osassa tapauksia häiritsemiseen syyllistyi mies.

EU:ssa 15,8 % naisista on kokenut seksuaalista häirintää miespuolisen työtoverin taholta, 7,4 % miespuolisen pomon tai esimiehen taholta ja 9,3 % toisen miehen taholta työyhteydessä (esim. asiakas).

Taulukko: Euroopan unionissa naiset kohtaavat seksuaalista häirintää työelämässä eniten Pohjoismaissa. Lähde: Eurostat, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) yhteistutkimus 2024.

Jäsenvaltioissa työpaikallaan seksuaalista häirintää kokeneiden naisten osuus vaihtelee suuresti jäsenmaiden välillä. Tilastojen kärjessä ovat jäsenmaat yleensä tasa-arvoisiksi mielletyt Ruotsi (55,4 %), Suomi (53,7 %) sekä Slovakia (53 %) ja Luxemburg (52,9 %). Vähiten naiset ovat kokeneet seksuaalista häirintää työpaikallaan Portugalissa (12,3 %), Bulgariassa (12,2 %) ja Latviassa (11,0).

Tutustu uuteen tutkimukseen täältä.

*Tämä raportti esittelee ensimmäistä kertaa keskeisiä tuloksia EU:n sukupuoleen perustuvan väkivallan tutkimuksesta, joka perustuu kaikkien 27 jäsenvaltion tietoihin. Koko EU:ssa haastateltiin 114 023 naista heidän kokemuksistaan.