FinUnionsin tänään järjestämässä seminaarissa keskustellaan ​​vaihtoehdoista äärioikeistopolitiikan ja populismin käsittelemiseksi. Mitkä ovat uudet pelisäännöt? Millä keinoin voimme edistää demokratiaa ja toimia progressiivisen Euroopan puolesta vuoden 2024 EU-vaalien kynnyksellä? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia. 

Seminaari on järjestetty tarkoituksena edistää keskustelua ja vuoropuhelua aiheesta, joka on hyvinkin ajankohtainen tämänhetkisessä Euroopan poliittisessa kontekstissa. Tilaisuuden isännät, SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat Jarkko Eloranta ja Antti Palola, painottavat, että populismille ei saa antaa tilaa.

Avauspuheessaan Eloranta toteaa, että oikeistopopulismi haastaa usein poissulkevalla retoriikallaan demokraattisten järjestelmien perustaa.

”Tämä heikentää moniarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja erilaisten yhteisöjen rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteita. Populismi on uhka demokraattisille arvoillemme ja näkyy erityisen selvästi vaalien aikana”, hän sanoo.

Eloranta mainitsee esimerkkinä oikeistopopulismin käyttämiä keinoja, kuten poliittisen polarisoitumisen hyödyntämisen julkisissa tiloissa ja keskusteluissa, jossa jaetaan ihmiset vastapuoliin, ”meihin” ja ”heihin”. Muihin äärioikeiston käyttämiin menetelmiin tai ”aseisiin” kuuluvat yhteiskuntaan kohdistuvan luottamuksen mureneminen sekä disinformaation ja väärän tiedon jakaminen.

”Oikeistopopulismin kannatuksen nousu vaarantaa vähemmistöryhmien oikeudet ja hyvinvoinnin yhteiskunnassamme ja näin myös rasismi eri ryhmiä kohtaan yleistyy. Ne ovat uhka yhteiskunnille, järjestöille, kansalaisille ja työntekijöille”, hän painottaa puheessaan.

Luottamus on demokraattisen järjestelmän perusta

”Näiden uhkien voittamiseksi ja haasteiden kohtaamiseksi meidän on keskityttävä demokraattisten järjestelmien turvaamiseen sekä rehellisten ja läpinäkyvien vaalien ja kampanjoiden varmistamiseen”, Eloranta lisää.

Puheenjohtajan mukaan vähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.
”Meidän on varmistettava vähemmistöjen täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan ja vaaliprosessiin. Ja siksi olemme täällä tänään: tutkimme mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon oikeistopopulismin torjumiseksi. Etenkin uhkaukset demokraattisia vaaleja kohtaan on otettava vakavasti”.

Huolestuttava trendi

Äärioikeiston kannatus on lisääntynyt Euroopan maissa, myös Suomessa. Kyse ei ole ainoastaan kasvavasta ääniosuudesta, vaan myös äärioikeistopuolueiden juurtumisesta poliittiseen järjestelmään ja vaikutusvallan kasvattamisesta hallitustasolla kansallisesti. Tähän pitää reagoida. Yorkin yliopiston valtiotieteen professori Daphne Halikiopoulou, joka on yksi seminaarin pääpuhujista, painotti asian vakavuutta puheessaan.

Halikiopoulou kuvailee äärioikeistopuolueiden nousua Euroopan ja Pohjoismaiden politiikassa huolestuttavana. Pohjoismaat ovat erityisen silmäänpistäviä, koska siellä eristämispolitiikka vaarallisia aatteita vastaan on pettänyt. Elorannan mainitsema tyytymättömyys demokratiaan ja epäluottamus poliittisiin instituutioihin ovat äärioikeiston tuen ajureja. Asia, jota Halikiopoulou on tutkinut läheltä.

”Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että tyytymättömyys demokratiaan ja epäluottamus poliittisiin instituutioihin liittyy äärioikeiston nousuun”, hän sanoo.

Viime vuonna pidetyissä kansallisissa vaaleissa 32 prosenttia eurooppalaisista äänestäjistä valitsi järjestelmänvastaisen puolueen, kun osuus 2000-luvun alussa oli 20 prosenttia ja 1990-luvun alussa 12 prosenttia.

Tämä luku kertoo Halikiopouloun mukaan kasvavasta tyytymättömyydestä järjestelmään ja valtavirtapuolueisiin. Halikiopouloun tutkimus viittaa siihen, ettei ole olemassa tyypillistä äärioikeiston äänestäjää, vaan osa on ns. epäluuloisia äänestäjiä.

”Nämä äänestäjät ovat sellaisia, jotka voidaan voittaa takaisin, kun taas ideologiset äänestäjät pysyvät puolueissaan”, hän toteaa.

Toinen pääpuhuja on Yannick Lahti, populismin tutkija Bolognan yliopistosta. Lahti puhui Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksista oikeistopopulismiin Suomessa.

Lahden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut ajatuksen ”kansallisvaltion puolustamisesta” palaamaan Euroopan poliittisen keskustelun keskipisteeseen.

”Kansallinen itsemääräämisoikeus tai suvereniteetti, joka liittyy toisinaan populistiseen kielenkäyttöön, jossa väitetään vallan takaisin saamisesta ”kansan” puolesta poliittista eliittiä ja kansainvälisiä instituutioita vastaan, on ytimessä ajatus ”vallan takaisin ottamisesta”.

Johdonmukaisuus ja lupausten lunastaminen a ja o 

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa seminaarin lopussa, että ammattiliittojen toiminta perustuu vuoropuheluun ja yhteistyöhön ratkaisujen etsimisessä. Faktan ja tutkitun tiedon on oltava keskustelun ja ratkaisujen perustana.

”Kuten olemme asiantuntevilta puhujiltamme tänään kuulleet, oikeistopopulismin nousu on vakavasti otettava ilmiö, jota edelleen ruokkivat Euroopan monet haasteet.”, Antti Palola huomauttaa.

”Yhteistyössä hallitusten ja työnantajien kanssa voimme olla osa ratkaisua ja luoda vakaata, johdonmukaista ja toivoa antavaa politiikkaa, joka ei jätä tilaa populismille”, hän tiivistää päivän mietteitä.

Palola viittaa myös tuleviin EU-vaaleihin puheenvuorossaan:

”Viestimme poliitikoille on, että meidän on lunastettava lupaus työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta vihreän siirtymän aikana”.

”Jos emme onnistu antamaan ihmisille toivoa ja visioita paremmasta tulevaisuudesta, he kääntyvät helppojen vastauksien puoleen ja kääntävät myös selkänsä poliittisille instituutioille, joiden he katsovat epäonnistuneen.”

”Haluan lopuksi kiittää jokaista puhujaamme ja panelistiamme sekä yleisöä mielenkiintoisista keskusteluista tänään Brysselissä.”