Siirry sisältöön
In English

Porton EU-huippukokouksen ajoitus on täydellinen

ihmisiä kadulla Helsingissä

Eurooppalainen sosiaalisten asioiden huippukokous järjestetään tulevana viikonloppuna Portugalin toiseksi suurimmassa kaupungissa, Portossa. Kokous on jatkoa vastaavalle Göteborgissa vuonna 2017 järjestetylle kokoukselle, jossa jäsenmaat sitoutuivat EU-tason sosiaalisten oikeuksien kehittämiseen, eli niin sanottuun sosiaalisten oikeuksien pilariin. Se sisältää 20 periaatetta jolla vahvistetaan mm. oikeutta hyvään koulutukseen, parempiin työoloihin ja eri sosiaalipalveluihin.

Porton huippukokouksen tavoitteena on kehittää sosiaalisia oikeuksia sekä määritellä EU:n sosiaalista agendaa seuraavalle vuosikymmenelle. Tällä halutaan varmistaa, että jokaisella EU-kansalaisella on koulutuksen ja työn kautta mahdollisuus olla täysmääräisesti yhteiskunnan jäsen.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että EU:n jäsenmaat, instituutiot, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta vahvistavat omalta osaltaan sitoutumistaan pilarin tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon.

Huippukokous on Portugalin puheenjohtajuuskauden keskeinen virstanpylväs ja sen ajoitus on täydellinen. Portossa on mahdollisuus varmistaa, että sosiaalisen kehityksen unohtavan talouskurin sijaan toipuminen koronapandemiasta tapahtuu kestävin investoinnein, vahvistamalla yhteiskunnan kestokykyä kriiseissä (resilienssiä) sekä uudistamalla taloutta.

Tulevana sunnuntaina 9.5. vietetään myös Eurooppa-päivää, joka käynnistää Euroopan tulevaisuuskonferenssin. Kyseessä on vuoden mittainen EU-keskustelu, jossa kansalaisia kutsutaan ideoimaan, miten unionia tulisi kehittää. Konferenssi on erinomainen tilaisuus viedä Suomelle tärkeitä painopisteitä EU-agendan ytimeen.

Mutta miten haluamme kehittää Eurooppaa?

Tulevaisuuskeskustelussa on tärkeää pysähtyä pohtimaan Euroopan suurta kuvaa. Voisimme aidosti keskustella rakentavasti näkemyksistä, miten me suomalaiset haluaisimme kehittää Eurooppaa proaktiivisesti. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa näkyy valitettavan vähän puheenvuoroja EU:n tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä, ja paljon lyhytjänteistä laskua nettomaksuosuudesta. Tämä pätee myös verrattuna meitä paljon suurempiin nettomaksajiin.

Meidän on nimittäin mahdotonta pistää hintalappua Suomen turvallisuuspoliittiselle asemalle osaksi länttä tai taloudelliselle vakaudelle ja vaurastumiselle, joka tänä päivänä pohjautuu pitkälti Euroopan yhteisen talousalueeseen. Noin puolet viennistämme suuntautuu EU:n alueelle.

Maailma on yhä selvemmin jakautumassa kilpaileviin liittoutumiin, joiden välissä pienille mailla jää helposti hyvin epävarma taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen asema. Pienelle maalle toimiminen suuremmassa yhteistyökehyksessä luo myös mahdollisuuden kehittyä yhteiskuntana ja taloutena sellaisilla alueilla, joita maan ja kansakunnan pieni koko muuten rajoittaisi.

Tulevaisuuskeskustelu voi olla Suomelle hyvä harjoitus. Pystymmekö kansallisesti määrittelemään ne teemat, joissa olemme vahvempia yhdessä muiden EU-maiden kanssa ja sitoutua niihin. Ja mitkä ovat ne kansalliset intressit, joita haluamme edistää keskustelussa muiden jäsenmaiden kanssa. Mihin kysymyksiin haluamme EU:n keskittyvän tulevaisuudessa? Mitä elementtejä haluamme kehittää?

Palkansaajien näkökulmasta sosiaalisen ulottuvuuden ja työelämän kehittäminen ovat niitä aiheita, joissa EU:lla on meille valtavasti annettavaa. Vain kehittämällä yhteistä vähimmäislainsäädäntöä takaamme oikeudenmukaisen pelikentän sisämarkkinoille, jotta yritykset voi menestyä ja luoda työpaikkoja. Vähimmäislainsäädännön kautta luomme puitteet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ilmaston kannalta kestäville yhteiskunnille.

Hallituksen tuore EU-selonteko, toimii hyvänä keskustelun lähtökohtana. Keskustelu vaatii onnistuakseen tietysti avoimuutta ja tietoa. On todettava miten ja miksi yhteisiä ratkaisuja tehdään. On myös todettava vaihtoehdot, jos ratkaisuja ei tehdä.

On selvää, että EU päätöksenteko on monimutkaista ja valmistelu tapahtuu monesti lyhyellä aikataululla. Läpinäkyvyyttä ja tiedottamista pitäisi parantaa. Se edesauttaisi asioista keskustelemista silloin kun päätöksiä ollaan tekemässä. Jokaisen vastuullisen päättäjän ja kansalaisen on kuitenkin otettava myös itse vastuu oikean tiedon hakemisesta. Suuren kuvan luominen yhteistyössä, läpinäkyvyys päätöksenteossa ja sitoutuminen yhteisten päätösten toimeenpanoon ovat välttämättömiä unionin tulevaisuuden kannalta. Se pätee myös yhteiseen elvytyspakettiin.

EU:n tulevaisuuskeskusteluun tarjoutuu nyt erinomainen tilaisuus, sillä tulevaisuuskonferenssin keskusteluun osallistuminen on tehty kansalaisille mahdollisimman helpoksi yhteisen verkkoalustan kautta. Suomessa keskustelun mahdollistaa myös Eurooppalaisen Suomen Euroopan Suunta – kampanja , jonka yhteistyökumppani myös STTK on yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK itse osallistuu keskusteluun painottamalla suomalaille palkansaajille tärkeitä näkökulmia, kun työelämän pelisääntöjä ja hyvinvoinnin edellytyksiä kehitetään Euroopassa.

Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö