Psykososiaaliset riskit työelämässä ovat laaja ja moniulotteinen ilmiö, joka ulottuu työolosuhteista ja työn organisoinnista aina työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin ja johtamiseen. STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ida Nummelin korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisistä ongelmista, vaan rakenteellisista asioista, jotka vaikuttavat työntekijöiden arkeen kaikilla toimialoilla.

“Puhutaan työolosuhteisiin, työjärjestelyihin ja työssä oleviin sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi epäselvä ohjeistus, epätasainen työnjako tai se, miten ristiriitatilanteisiin puututaan, ovat kaikki osa tätä kokonaisuutta”, Nummelin kuvaa.

Nummelinin mukaan psykososiaaliset riskit eivät rajoitu asiantuntijatyöhön, vaan ne läpileikkaavat koko työelämän. Ilmiön vakavuus näkyy erityisesti uupumuksena, mielenterveysongelmina ja kasvavina sairauspoissaoloina.

“Kyse on hyvin laajasta ilmiöstä. Riskien tunnistaminen ja hallinta on keskeistä – mutta ensin ne pitää ylipäätään tunnistaa”, hän mainitsee.

Nummelin pitää Euroopan parlamentissa käsiteltävää oma-aloite mietintöä kunnianhimoisena ja palkansaajien näkökulmasta erittäin tervetulleena.

“Mietinnössä tunnistetaan psykososiaalisia riskitekijöitä laajemmin kuin monissa kansallisissa keskusteluissa.”

Nykyinen sääntely ei riitä – direktiivi loisi yhteiset pelisäännöt

Vaikka EU:ssa on olemassa työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva puitesääntely, se ei riitä vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Suomen lainsäädäntö psykososiaalisten riskien osalta on Nummelinin mukaan liian yleisluonteista, eikä tarjoa riittäviä työkaluja riskien hallintaan tai valvontaan.

“Suomessa sääntely on hyvin yleisellä tasolla, ja se koetaan riittämättömäksi sekä palkansaajien että työsuojeluvalvonnan näkökulmasta. Käytännössä joudutaan tukeutumaan ohjeisiin ja tarkastuslistoihin, kun lainsäädäntö ei ole tarpeeksi selkeää”, hän selittää.

Tästä syystä EU-tason direktiiville nähdään selkeä tarve, erityisesti jäsenmaiden välisten erojen kaventamiseksi.

“Direktiivi loisi vähimmäistason, joka varmistaisi, että työntekijöiden suoja toteutuu tasapuolisemmin eri maissa.”

Mietinnössä tartutaan myös työntekijän oikeuteen olla tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. Myös tämä on keskeinen teema palkansaajille. Nummelin pitää sitä tärkeänä, mutta varoittaa liiallisesta yksinkertaistamisesta.

“On tärkeää, ettei psykososiaalisten riskien sääntely typisty vain tähän yhteen kysymykseen. Kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta”, hän toteaa.

Hyvinvoinnilla on myös hintalappu

Psykososiaalisten riskien vaikutukset eivät rajoitu yksilöihin, vaan niillä on myös merkittäviä taloudellisia seurauksia. Lisääntyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys kuormittavat sekä työnantajia että yhteiskuntaa.

“Sairastelu maksaa. Ennaltaehkäisy ja riskien hallinta parantaisivat työntekijöiden hyvinvointia, mutta myös tuottavuutta, kun ihmiset pystyvät olemaan työssä”, hän lisää.

Nummelin pitää siksi merkillisenä, että työnantajapuolella korostetaan usein ohjeistusten riittävyyttä lainsäädännön sijaan.

”Ilman sitovaa sääntelyä psykososiaalisten riskien hallinta jää liian usein puutteelliseksi. EU-tasoinen direktiivi nähtäisiin keinona varmistaa, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus otetaan vakavasti kaikkialla Euroopassa”, Nummelin painottaa.

Hiljainen epidemia, joka kuormittaa työntekijöitä

Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL) käytiin viime viikolla laaja keskustelu työelämän psykososiaalisista riskeistä. Enemmistö valiokunnan mepeistä vaati EU-tasoista lainsäädäntöä, joka vahvistaisi työntekijöiden suojelua kasvavaa stressiä, uupumusta ja mielenterveyden ongelmia vastaan.

Psykososiaaliset riskit – kuten liiallinen työkuormitus, huono johtaminen ja epäselvät työnkuvat – ovat nousseet keskeiseksi työelämän haasteeksi Euroopassa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHAn tuoreiden arvioiden mukaan:

• 29 prosenttia työntekijöistä kokee työperäistä stressiä, masennusta tai ahdistusta
• jopa 60 prosenttia menetetyistä työpäivistä liittyy psykososiaalisiin tekijöihin
• ongelmien kustannukset ovat noin 4 prosenttia EU:n BKT:stä

Parlamentin mietinnön esittelijänä on belgialainen meppi Estelle Ceulemans (S&D), joka kuvaa ilmiötä vakavaksi:

”Puhumme hiljaisesta epidemiasta. Psykososiaaliset riskit eivät ole marginaalinen ilmiö – ne koskettavat lähes puolta eurooppalaisista työntekijöistä ja aiheuttavat valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia”, hän totesi.

Ceulemansin mietintö toimii pohjana vaatimukselle uudesta EU-direktiivistä, joka loisi sitovat vähimmäisvaatimukset psykososiaalisten riskien ehkäisyyn ja hallintaan työpaikoilla.

Keskeisiä ehdotuksia mietinnössä ovat muun muassa:

• pakollinen vuosittainen psykososiaalisten riskien arviointi
• oikeus irrottautua työstä vapaa-ajalla
• työntekijöiden vahvempi suoja ja osallistuminen
• psykososiaalisten sairauksien tunnistaminen työperäisiksi

Ceulemansin mukaan mietintö tähtää olemaan osa EU:n tulevaa “laadukkaat työpaikat” -lainsäädäntökokonaisuutta.

Suomalaismepeiltä vahva tuki direktiiville

Suomalaiset työllisyysvaliokunnan europarlamentaarikot korostivat valiokuntakeskusteluissa EU-tason toimien kiireellisyyttä. Heistä molemmat toimivat mietinnössä varjoesittelijöinä.

Vihreiden valiokunnan koordinaattori Maria Ohisalo painotti, että olemassa olevat säännökset eivät riitä vastaamaan työelämän muutoksiin:

”Psykososiaaliset riskit ovat rakenteellinen ongelma, eivät yksilön jaksamiskysymys. Tarvitsemme EU-tason ratkaisuja, jotta työntekijöiden suojelu ei riipu jäsenmaasta”, Ohisalo sanoi.

Valiokuntapuheenjohtaja ja vasemmiston meppi Li Andersson puolestaan nosti esiin työn muutoksen vaikutukset.

”Työelämän murros, digitalisaatio ja tekoäly lisäävät painetta, valvontaa ja epävarmuutta. Siksi tarvitsemme selkeät eurooppalaiset pelisäännöt, jotka turvaavat työntekijöiden oikeudet”, Andersson korosti.

Komissio valmistelee toimia, mutta aloitteen julkaiseminen direktiiviksi on epävarmaa

Euroopan komission edustaja korosti, että psykososiaaliset riskit ovat jo tunnistettu keskeiseksi haasteeksi EU:n työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa.

Komissio valmistelee toimia osana tulevaa laadukkaiden työpaikkojen säädöskokonaisuutta (Quality Jobs Act) ja arvioi nykyisen lainsäädännön päivittämistä. Ensimmäinen lausuntokierros on päätetty viime kuussa.

”Psykososiaaliset riskit ovat yksi keskeisistä työelämän haasteista. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka yhdistää lainsäädännön, tutkimuksen ja käytännön toimet”, komission edustaja totesi.

Digitalisaatio lisää paineita työelämässä

Samaan aikaan alan asiantuntijat varoittavat digitalisaation ja tekoälyn lisäävän psykososiaalisia riskejä entisestään. William Cockburn, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHAn pääjohtaja, kertoi, että lähes puolet EU:n työntekijöistä kokee jatkuvaa aikapainetta työssään. Joka neljäs työntekijä on digitaalisen valvonnan tai automaattisen ohjauksen kohteena tällä hetkellä.

”Digitalisaatio voi parantaa tuottavuutta, mutta ilman selkeitä sääntöjä se lisää valvontaa, työintensiteettiä ja stressiä”, varoitti pääjohtaja.

Myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC korosti lainsäädännön tarvetta:

”Työelämä on muuttunut ‘aina päällä’ -kulttuuriksi. Ilman sitovia sääntöjä digitalisaatio kasvattaa eriarvoisuutta ja heikentää työntekijöiden hyvinvointia”, ETUC:n liittosihteeri Giulio Romani kommentoi.

Vaikka vastarintaa mahdolliselle direktiiville löytyi, lähinnä ECR:n suunnalta, yleinen mielipide parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa oli, että EU:ssa on kasvava poliittinen paine siirtyä kohti vahvempaa sääntelyä – jotta työ ei vaaranna työntekijöiden mielenterveyttä. Parlamentin työ mietinnön parissa jatkuu ja tällä hetkellä arvioidaan, että mietintö tulee parlamentin täysistunnon äänestettäväksi syyskuun alussa.

FinUnionsin kannan mukaan psykososiaaliset riskit on tunnistettava osaksi työturvallisuutta ja niistä on säädeltävä EU-tasolla. Tutustu FinUnionsin kantapaperiin.