Komissaari Valdis Dombrovskis esitteli helmikuun viimeisellä viikolla Omnibus-paketin ensimmäisen osan, joka keskittyy vastuullisuuslainsäädäntöön. Tämä laaja sääntelyn purkamiseen keskittyvä aloite kohdistuu yritysten huolellisuusvelvoitedirektiiviin (CSDDD), yritysten vastuullisuusraportointidirektiiviin (CSRD) sekä taksonomiasääntelyyn. Jos ehdotus hyväksyttäisiin sellaisenaan, se heikentäisi merkittävästi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista Pariisin sopimuksen mukaisesti ja EU:n aiempaa lupausta suojella ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

Paketti sisältää direktiiviehdotuksen, jolla muutetaan radikaalisesti aiempia vastuullisuusdirektiivejä sekä niiden täytäntöönpanolle asetettuja määräaikoja, lykäten niitä. Komission tavoitteena on ennennäkemätön sääntelyn yksinkertaistaminen, jonka myötä hallinnollisia rasitteita vähennetään vähintään 25 % ja pk-yrityksille jopa 35 % tämän toimikauden loppuun mennessä. Komissio perustelee ehdotusta sillä, että EU-sääntelyn yksinkertaistaminen lisää kilpailukykyä ja vapauttaa lisää investointikapasiteettia.

Rajuja muutoksia

Ehdotuksessa nousee esille ainakin kolme keskeistä muutosehdotusta yritysten huolellisuusvelvoitteeseen.

Ensinnäkin komissio haluaa, että suuryritykset arvioivat vain toimittajiaan, eivätkä koko toimitusketjua. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei yrityksillä olisi velvollisuutta tunnistaa riskejä ja mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia laajemmassa toimitusketjussa – vaikka tiedetään, että toimitusketjun alapäässä, jossa raaka-aineiden hankinta ja alihankintatyö ovat yleisimpiä, rikkomukset ovat vakavimpia.

Toiseksi kansalaisoikeudellinen vastuu on poistettu alkuperäisestä direktiiviehdotuksesta. Komission ehdotuksen mukaan suuryrityksiä ei voisi asettaa oikeudelliseen vastuuseen velvoitteiden laiminlyönnistä. Tämä jättäisi ihmisoikeusloukkausten uhrit ilman oikeussuojakeinoja, kuten Rana Plazan romahduksen kaltaisissa tapauksissa nähtiin.

Kolmanneksi ympäristönäkökulmasta katsottuna, tässä myös lienee riski viherpesuun, sillä komissio vaatii yrityksiltä ilmastonsuojelusuunnitelmien laatimista ilman velvollisuutta panna niitä täytäntöön.

CSRD-direktiivin täytäntöönpanoa lykätään kahdella vuodella (vuoteen 2028) ja direktiivin velvoitteet rajoitetaan vain suurimpiin yrityksiin, joilla on yli 1 000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto. Nykyisten sääntöjen mukaan CSRD-direktiivi koskee jo vuodesta 2026 alkaen pörssiyhtiöitä, joilla on vähintään 50 työntekijää ja 8 miljoonan euron liikevaihto.

Ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt vastustavat

Ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt näkevät Omnibus-ehdotuksen laajamittaisena sääntelyn purkuna. Heidän mukaansa EU:n yritysvastuulainsäädäntöä ollaan muokkaamassa yritysten etujen mukaiseksi, jättäen työntekijät, ihmisoikeusloukkausten uhrit ja yhteisöt ilman suojaa.

Euroopan ammattiliitot ja useat kansalaisjärjestöt osoittivat mieltään Brysselissä Omnibus-hanketta vastaan 24. helmikuuta. ETUC:n apulaispääsihteeri Isabelle Schömann tiivisti asian: ”Jos haluat olla kilpailukykyinen Euroopan unionissa, sinun on taattava hyvät työolot työntekijöille myös toimitusketjuissa.” Hän varoitti myös kansalaisoikeudellisen vastuun poistamisesta, sillä se vesittäisi koko lainsäädännön uskottavuutta. Katso lyhyt video, jossa hän kommentoi omnibus-hanketta.

Nopea käsittely herättää huolta

Komissio aikoo jättää ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Komissio on myös pyytänyt nopeaa käsittelyä, mutta tällainen lainsäädännön kiirehtiminen ilman asianmukaisia kuulemisia on epätavallista.

Viime päivinä useat mepit, kuten CSDDD:n esittelijä Lara Wolters (S&D, Alankomaat), ovat ilmaisseet pettymyksensä komission toimintatapaan. Tämä viittaa myös siihen, että instituutioiden välisistä neuvotteluista ei tule helppoja.

Lue myös STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elina Gorschkowin kommentit omnibus-paketista täältä.