Siirry sisältöön
Puola toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana toista kertaa sen jälkeen, kun maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Turvallisuus on Puolan puheenjohtajuusohjelman keskeinen teema. Ohjelmassa keskitytään taloudelliseen turvallisuuteen ja puolustukseen, joita molempia on Puolan mukaan vahvistettava. Kuva: iStock.

Puolan puheenjohtajuuskausi käynnistyy tammikuussa

Energia- ja puolustusturvallisuus sekä taloudellinen turvallisuus ovat Puolan puheenjohtajakauden asialistan kärjessä tulevan kuuden kuukauden aikana. Puolan EU:n puheenjohtajuuskausi tulee hyvin kriittiseen aikaan, kun geopoliittinen tilanne maailmalla on herkkä. Tämä on yksi syistä, miksi turvallisuusteema hallitsee yli muiden. Myönteistä on, että Puola aikoo edistää huomattavaa määrää työelämään liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Lupaukset vihreän siirtymän edistämisestä jäävät kuitenkin ohuiksi.

Unkarin puheenjohtajuuskausi loppuu vuodenvaihteessa, jonka jälkeen puheenjohtajan nuija siirtyy Puolalle. Tämä on toinen kerta Puolan EU-jäsenyyden aikana, kun maa on puheenjohtaja-asemassa. Uusi pj-kausi osuu aikaan, jolloin Euroopan unioni kohtaa uusia haasteita jännittyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi. Puolan puheenjohtajuuskauden ohjelmassa näkyy maan päätavoitteena toteuttaa turvallisuuteen keskittyviä prioriteetteja.

Uusi EU-puheenjohtajamaa on jakanut turvallisuuden seitsemään eri ulottuvuuteen. Nämä kattavat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden, kilpailukyvyn, elintarvikkeiden laadun, kriittiset lääkkeet ja kohtuuhintaiset energiahinnat.

Komission lupaama kilpailukykykompassi ohjaa Puolan ohjelmaa puheenjohtajakauden aikana. Tätä tavoitetta painotettiin Puolan pysyvän edustuston joulukuisessa tilaisuudessa, jossa keskusteliin pj-kauden ohjelmasta ja tavoitteista.

EU-komissaari Piotr Serafin painotti tilaisuudessa, että tekoäly tulee olemaan toinen hyvin keskeinen asia Puolan pj-kaudella. Uudet teknologiat, mukaan lukien tekoäly, tulevat olemaan tärkeässä roolissa jäsenmaiden turvallisuuden vahvistamisessa. Komissio on luvannut tekoälytehtaita koskevan aloitteen ensimmäisten sadan päivän aikana.

Ukrainan sodan jatkuessa ja transatlanttisten suhteiden epävarmuuden lisääntyessä Puola pyrkii hyödyntämään puheenjohtajuuskauttaan Euroopan yhtenäisyyden vahvistamiseen, strategisen autonomian tukemiseen sekä EU:n ja Yhdysvaltojen että Nato-suhteiden parantamiseen.

”Meidän on investoitava turvallisuuteen ja puolustukseen, ja EU:n on estettävä kauppasota kaikin keinoin”, Serafin korosti tilaisuudessa.

Ohjelmassa runsaasti työelämän tavoitteita, vihreä siirtymä jää taustalle

Työelämään liittyvät tavoitteet saavat näkyvän paikan Puolan ohjelmassa. Mitä tulee pj-maan rooliin työllisyyden, sosiaalipolitiikan, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (EPSCO), keskiössä ovat toimenpiteet, joilla varmistetaan oikeudenmukaiset, syrjimättömät ja turvalliset työolot digitaalisen muutoksen aikakaudella. Puola pyrkii edistämään tasa-arvoa, yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Erityisesti pj-maa asettaa tavoitteeksi tehdä töitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi digitaalisessa yhteiskunnassa.

Osana digitaalisen Euroopan työn tulevaisuuden prioriteettia Puola järjestää keskustelun mahdollisista ratkaisuista, joilla suojellaan ihmisiä ja heidän työtään innovaatioiden ja digitaalisuuden aikakaudella. Keskusteluissa käsitellään muun muassa lainsäädäntöaloitteita, jotka liittyvät tekoälyn käyttöön työpaikoilla, etätöihin ja työntekijän oikeuteen irrottautua työstä. Pj-maa osoittaa ohjelmassa tukensa myös EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa strategiakehyksen (2021–2027) täytäntöönpanoon digitaalisen muutoksen yhteydessä.

Viitaten Val Duchesse -julistukseen (2024) ja suositukseen sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa (2023), Puola lupaa ryhtyvänsä toimiin sosiaalisen vuoropuhelun kehittämiseksi ja sen roolin korostamiseksi. Tähän liittyvät mm. EWC-direktiivin tarkistaminen ja uuden eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun sopimuksen laatimisen. Puola lupaa myös jatkaa työtä laadukkaiden harjoittelujen puolesta.

Porto-julistuksen (2021) ja La Hulpe -julistuksen (2024) mukaisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla on kompassin rooli, joka ohjaa jäsenvaltioita käsittelemään EU:ssa työ- ja elinolosuhteiden koskevia haasteita. Puola osallistuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkasteluun vuonna 2025, jonka kolme päätavoitetta ovat työllisyyden lisääminen, taitojen ja pätevyyksien vahvistaminen sekä köyhyyden vähentäminen eurooppalaisten keskuudessa vuoteen 2030 mennessä.

Työvoima- ja osaajapulaa koskevan toimintasuunnitelman pohjalta Puolan puheenjohtajuus tukee toimenpiteitä uusien työelämäpätevyyksien hankkimiseen.

Tasa-arvon edistäminen ja väkivallan, mukaan lukien sukupuoleen perustuvan väkivallan, torjuminen, tulevat olemaan tärkeä osa Puolan pj-kauden työtä. Trio-julistus sukupuolten tasa-arvosta (The Trio Declaration on Gender Equality) tullaan allekirjoittamaan huhtikuussa 2025.

Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta saavat ohjelmassa paljon vähemmän tilaa. Ohjelmassaan pj-maa korostaa, että se haluaa keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ensisijaisesti käyttäen kannustimia, eikä lisäämällä kohtuuttomia rasitteita. Puola lupaa jatkavansa neuvotteluja meneillä olevan lainsäädäntötyön osalta. Lupaukset vihreän siirtymän edistämisestä jäävät kuitenkin ohuiksi. Eurooppalainen S&D-ryhmä on julkisuudessa peräänkuuluttanut vahvempaa otetta EU:n puheenjohtajamaalta vihreästä siirtymästä uuden toimikauden alussa.

Puheenjohtajakolmikko sitoutunut edistämään vuoropuhelua EU:ssa

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli ”puheenjohtajakolmikkoina”. Kolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa. Seuraava puheenjohtajakolmikon muodostavat Puola, Tanska ja Kypros.

Kolmikon ohjelma on jaettu seuraaviin teemoihin:

Vahva ja turvallinen Eurooppa, joka kattaa ulkosuhteet, turvallisuuden ja puolustuksen, maahanmuuton ja rajaturvallisuuden, laajentumisen ja sisäiset uudistukset.

Vauras ja kilpailukykyinen Eurooppa, joka käsittelee kilpailukykyä, kaksoissiirtymää, innovaatioita, ympäristöä ja sosiaaliasioita.

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa, joka viittaa EU:n arvoihin, kuten oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin.

Koko 18 kuukauden ajan kolmikko on sitoutunut ylläpitämään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten, erityisesti nuorten, kanssa. Tämä tapahtuu yhdessä EU:n toimielinten kanssa niiden toimivaltuuksien puitteissa.

Tutustu Puolan puheenjohtajakauden ohjelmaan ja verkkosivuihin täältä.