Euroopan komissio ehdotti vuonna 2022 neuvoston suositusta riittävästä vähimmäistoimeentulosta ja aktiivisesta osallisuudesta. Suosituksella pyritään torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä parantamaan työmarkkinoille integroitumista vähimmäistoimeentulojärjestelmien avulla. Onko suosituksella mitään vaikutusta? Tätä pohdittiin ETUI:n asiantuntijaseminaarissa.

”Suosituksen tavoitteena oli puuttua köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen kolmen pääasiallisen toimenpiteen avulla; perustoimeentulon takaaminen yksilöille ja kotitalouksille heidän hyvinvointinsa varmistamiseksi ja köyhyyden estämiseksi. Tavoitteena oli myös varmistaa tehokas pääsy keskeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen, asumiseen ja etuuksiin. Lisäksi haluttiin vahvistaa työkykyisten mahdollisuutta päästä ja palata työmarkkinoille”, kertoi Viola Shahini, joka mm. tutkii EU:n vähimmäistoimeentulojärjestelmiä Université Libre de Bruxellesissä.

Vaikka kaikissa jäsenmaissa on käytössä sosiaalisia turvaverkkoja, niiden saatavuuden ja riittävyyden parantamisessa on edistytty epätasaisesti. Komissio esitteli suositusehdotuksensa sosiaalityöryhmälle 7.10.2022. Työryhmän tarkastelun jälkeen kompromissitekstistä päästiin yhteisymmärrykseen Tšekin puheenjohtajakauden aikana, ja suositus hyväksyttiin vuoden 2023 alussa.

”Ay-liike ja sosiaaliset kansalaisjärjestöt kritisoivat ehdotusta juuri sen tehottomuudesta (ei-sitovana) jäsenmaiden köyhyyden torjumisessa”, Shahini painotti.

Tahot ovat pitkään rohkaisseet komissiota esittämään vähimmäistoimeentuloa koskevan puitedirektiivin osana Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosuunnitelmaa. Direktiivi mahdollistaisi jäsenmaille vähimmäistasojen ylittämisen ja kannustaisi jäsenmaita ottamaan käyttöön vähimmäistasoa kunnianhimoisempia standardeja.

”Myös parlamentissa mepit olivat sitä mieltä, että köyhyyden kitkemiseksi tarvitaan sitova oikeudellinen väline. Työllisyysvaliokunnassa valmisteltiin päätöslauselmaesitys syyskuussa 2022, joka hyväksyttiin enemmistöäänin parlamentissa 15.3.2023”, tutkija jatkoi.

”Työnantajapuoli vastusti sitovaa EU-kehystä, sillä heidän mukaansa liian antelias vähimmäistoimeentulo johtaa usein negatiivisiin kannustimiin työllistyä. Business Europe korosti kannanotoissaan, että koska työn verotus on jo ennestään korkea Euroopassa, kaikki lisäverot kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamiseksi haittaisivat kilpailukykyä”, Shahini kertoi.

Komission piti suositusta asianmukaisena välineenä subsidiariteettiperiaatteen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

Vaikutusten arviointi

Shahinin mukaan suositus voi edistää riittävän vähimmäistoimeentulon ja aktiivisen osallisuuden kehitystä jäsenmaissa luotettavan seurannan, säännöllisten vaikutusarviointien, vertaisoppimisen ja analyysin, parhaiden käytäntöjen jakamisen ja taloudellisen tuen avulla.

”Lisäksi suositus voi lisätä poliittista tukea vastaavien poliittisten linjausten hyväksymiselle kansallisella tasolla. Käytännön vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella jäsenvaltioittain, maan sitoutumisen ja poliittisen tilanteen mukaan”.

”Suosituksen heikkous ei liity pelkästään sen ei-sitovaan luonteeseen, vaan myös siihen, että suositus ei määritä jäsenvaltioille tiettyä yhteistä vertailukohtaa, johon tulisi pyrkiä”, hän lisäsi.

Matteo Duiella, Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (DG Employment) vähimmäistoimeentulotiimin johtaja, sanoi omassa puheenvuorossaan, että suositus on sen verran uusi, siksi on liian aikaista puhua mahdollisesta direktiivistä. Hän viittasi myös komissaariehdokas Roxana Mînzatun kuulemiseen, jossa asia ei ollut suoranaisesti esillä.

”Missä on tahtoa, siellä on tie”, hän lisäsi.

Vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat komission virkamiehen mukaan monimutkaisia EU-tasolla.

”EU:n toimivallan rajat ovat selkeät, eikä komissio voi mennä niiden yli. Komissio onnistui kuitenkin laatimaan direktiivin vähimmäispalkasta, vaikka EU:n perussopimuksissa todetaan, ettei unionilla ole toimivaltaa palkkakysymyksissä”, Duiella kommentoi.

”Tämän suosituksen hienous on siinä, että se on todella kattava ja kunnianhimoinen, ja siitä saavutettiin laaja yhteisymmärrys. Voiko direktiiville saada poliittista konsensusta”, hän mietti.

Duiella myös mainitsi, että toimeentulon turvaamiseen tähtäävien järjestelmien soveltaminen vaihtelee maittain. Mikä katsotaan riittäväksi elintasoksi, riippuu pitkälti yhteiskunnan keskimääräisestä elintasosta.

”Esimerkiksi Bulgariassa ja Latviassa käytetään keskitason tuloraja määrittämään vähimmäistasoinen elintaso, kun taas Italiassa köyhyysrajan määrittely perustuu tilastollisiin tietoihin absoluuttisesta köyhyydestä”, Duiella selitti.

Suositukseen sisälletyt osat ovat virkamiehen mukaan riittävän tarkkoja. Esimerkkinä hän mainitsee määräajan toimeentulotukihakemusten käsittelylle, joka on 30 päivää.

Takapakkia luvassa sosiaalisille oikeuksille EU:ssa

Jessica Machacova, EAPN (Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston) poliittinen koordinaattori, painotti vähimmäistoimeentulon olevan tehokas väline muiden joukossa köyhyyden poistamiseksi. Hän korosti myös, ettei kaikilla ole mahdollisuutta päästä työmarkkinoille, joten on tärkeää tarjota ainakin vähimmäistoimeentuloa.

”Seuraavalla lainsäädäntökaudella tullaan keskittymään paljon enemmän viime kaudella hyväksytyn EU-lainsäädännön toimeenpanoon ja täytäntöönpanoon”, Machacova ennusti.

Hän pohti myös, että sosiaaliset oikeudet saattavat ottaa takapakkia EU:ssa.

Yksi merkittävä asia komission agendalla tulee olemaan köyhyyden vastainen strategia, joka toteutetaan ensimmäistä kertaa EU:ssa.

”Myönteistä on, että komissaariehdokas Roxana Mînzatu korosti tulevaa strategiaa kuulemisensa aikana”, hän sanoi.

”Pidämme strategiaa mahdollisuutena parantaa toimeentulotukijärjestelmiä, mutta pelkäämme, että päädymme strategiaan, joka edistää aktiivista osallisuutta ja työmarkkinoille pääsyä, mutta jättää vähimmäistoimeentulon huomiotta”, hän lisäsi.

EAPN aikoo jatkaa edunvalvontatyötä vähimmäistoimeentuloa koskevasta direktiivistä. Machacova myöntää, että sitovaan säädökseen ei ehkä vielä olla valmiita EU-tasolla, mutta kannustaa etsimään mielikuvituksellisia ratkaisuja vähimmäistoimeentulon parantamiseksi kansallisella tasolla.

Haasteita vähimmäistoimeentuloon liittyen:

• Monet, jotka tarvitsisivat vähimmäistoimeentulon, jäävät ilman sitä tai kokevat sen riittämättömäksi. Yksikään jäsenvaltio ei ole ottanut käyttöön vähimmäistulojärjestelmää, joka mahdollistaisi elämään köyhyysrajan yläpuolella. Etuuksien taso useimmissa EU-maissa on selvästi köyhyysrajan alapuolella, vaihdellen 20–80 % kansallisista rajoista.

• Noin 30–50 prosenttia niistä, jotka ovat oikeutettuja tukiin EU:ssa eivät saa sitä. Tämä johtuu monimutkaisesta byrokratiasta ja tiedon puutteesta.

• Monissa EU-maissa ei ole selkeää ja hyvin kehitettyä väylää/tahoa, joka auttaisi vähimmäistulojen saajia siirtymään työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että järjestelmät ovat paljon vähemmän tehokkaita köyhyyden vähentämisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen tavoitteissaan.

Lähteet: Social Europen artikkelija Euronewsin artikkeli.