Maria Häggman

Kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK

Saksa otti heinäkuun alussa vastaan EU:n puheenjohtajamaan nuijan Kroatialta. Maa on odotetusti aloittanut puolivuotiskautensa rytinällä. Puheenjohtajuuskauden tavoitteiden joukossa on ymmärrettävästi Covid19-viruksen ja sen aiheuttaman talouskriisin hallinta. Saksan kaudella hyväksytään strategia kriisistä poispääsemiseksi. Agendalla on talouden kestävä elpyminen ja Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

Saksa on ottanut vahvan johtajan roolin myös EU:n tulevaa budjettia ja yhteistä elpymisrahastoa (Next Generation EU) koskevissa neuvotteluissa. Liittokansleri Angela Merkel esitti alkukesästä yhdessä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa 500 miljardin euron elvytysrahastoa. Komissio on omassa esityksessään esittänyt 750 miljardin suuruista kokonaisuutta. Nyt Saksan johdolla tavoitellaan kompromissia kesän aikana. Ratkaisu voi parhaimmassa tapauksessa löytyä jo 17.–18. heinäkuuta järjestettävässä huippukokouksessa Brysselissä. EU:n johtajat tapaavat silloin fyysisesti ensimmäistä kertaa kriisin puhkeamisen jälkeen. Euroopan talouden elpymisen ja työpaikkojen säilymisen kannalta sopu olisi tärkeä löytää mahdollisimman pian.

Suomen vientivetoinen talous on riippuvainen Euroopan talousalueen ja sisämarkkinoiden elpymisestä. Elvytystä on tärkeää suunnata on ennen kaikkea tärkeää panostaa ennen kaikkea unionin tulevaisuutta tukeviin kohteisiin, eli priorisoida investointeja vihreään kasvuun, uusiin teknologioihin ja koulutukseen. Näillä toimilla on ratkaiseva merkitys EU:n kilpailukyvyn kannalta ja ne luovat meille myös tulevaisuuden työpaikkoja. Samalla on pidettävä huolta yhteiskuntien elpymisestä, sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

Saksan puheenjohtajuuskausi painottaa työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja tasa-arvoa

Saksan puheenjohtajuuskauden ohjelmassa korostuvat Euroopan yhtenäisyys ja sosiaalinen kehitys. Jo edellisen komission kaudella esitelty EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää esimerkiksi yhteisen eurooppalaisen minimipalkkatason määrittelyn. Sen lisäksi Saksa haluaa edistää sosiaalisten oikeuksien pilarin sisällöstä myös yhteistä vähimmäistoimeentulon tasoa. Mikäli Saksa määrää tahdin, saamme todennäköisesti lukea Eurooppa-neuvoston päätelmiä aiheesta jo ennen joulua.

Tasa-arvo korostuu puheenjohtajuuskauden prioriteettien joukossa. Mukana ovat esimerkiksi naisten taloudellisen riippumattomuuden vahvistaminen ja ajankohtaisen koronakriisin erityisesti naisiin ja naisvaltaisiin aloihin kohdistuvien vaikutusten lieventäminen. Saksa painottaa myös naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä, naisjohtajuuden edistämistä sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamista.

Perusteettomien palkkaerojen poistamista tavoitellaan komission työohjelmassa aloitteella eurooppalaisesta palkka-avoimuusdirektiivistä. Tavoite on priorisoitu myös STTK:n ja FinUnionsin vaikuttamistyössä. Palkka-avoimuuden lisääminen on tärkeää, jotta perusteettomat palkkaerot löydetään ja niihin voidaan puuttua. Direktiivi olisi konkreettinen väline samapalkkaisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa, myös Suomessa.

Euroopan kannalta puheenjohtajuus osuu Saksan kohdalle hyvällä hetkellä. Unioni on suurten haasteiden edessä paitsi vallitsevan Covid19-kriisin, myös esimerkiksi sisäisen yhtenäisyyden osalta. Tilanteessa tarvitaan paitsi määrätietoista johtajuutta, yhteisiä ratkaisuja ja visioita, myös kompromissihalukkuutta erilaisten intressien yhteensovittamiseksi. Saksa on ainakin toistaiseksi pyrkinyt viestittämään, että kompromissikykyä ja johtajuutta on. Yhteisten ratkaisujen kautta myös EU:n globaali rooli demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutuneena talousmahtina, voi tulevaisuudessa vahvistua.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran STTK:n blogissa 15. heinäkuuta 2020.

Kuva: STTK