Siirry sisältöön
In English

Sanonta ”Yksin pääset nopeasti, yhdessä pidemmälle” pätee Geneve-koulussa

Geneve-koulussa oli tänä vuonna viisi suomalaista osallistujaa. Vasemmalta oikealle: Marjut Pihonen, Vesa Autio, Anu Kähkönen, Sanna Cortés ja Hanna-Kaisa Siimes.

Geneve-koulu käynnistyi Brysselissä tällä viikolla. Pohjoismaalaiset ay-aktiivit kokoontuivat Euroopan sydämeen tutustumaan lähemmin työelämän kansainvälistymiseen ja EU:hun.

Pohjoismainen Geneve-koulu on tarkoitettu ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti toimiville. Koulun pääjakso järjestetään YK:n Työjärjestön ILO:n vuosittain kesäkuussa pidettävän työkokouksen yhteydessä. Ohjelmaan kuuluu myös opintojakso Brysselissä, jonka aikana osallistujat perehtyvät pohjoismaiseen ja kansainväliseen oppimisympäristöön sekä kurssin työmuotoihin.

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Tänä vuonna mukana on viisi suomalaista osallistujaa: Anu Kähkönen, Ylen ohjelmatyöntekijät ry:stä, Sanna Cortés ja Marjut Pihonen Palvelualojen ammattiliitto PAMista, Hanna-Kaisa Siimes Paperiliitosta sekä Vesa Autio Teollisuusliitosta.

Hanna-Kaisa Siimes pääsi ensimmäisellä haulla mukaan, mistä hän on erittäin iloinen.
”Kurssia on suositeltu minulle useamman kerran. Se, että pääsin paikan päälle keskustelemaan ja seuraamaan luentoja livenä, oli hieno asia. Tänne lähdin avoimin mielin.”

Myös muille osallistujille kurssia on suositeltu. Kaikkia osallistujia yhdistää kiinnostus kansainväliseen kenttään.  

”Koin, että tämä voisi olla minulle väylä, joka edistäisi uraani ja päämäärääni suunnata kansainvälisiin tehtäviin”, Sanna Cortés kertoo omista tavoitteistaan.

Anu Kähkönen näki Geneve-koulussa mahdollisuuden tutustua lähemmin ajankohtaisiin työelämän ilmiöihin.

”Halusin etsiä tästä kansainvälistä näkökulmaa sellaisille ongelmille, joita viime aikoina on noussut Suomenkin työmarkkinoilla”, hän sanoo.
 
Kähkönen on seurannut muun muassa eurooppalaista keskustelua etätöistä ja Portugalin työaikasäännöksistä, jotka ovat hyvin tiukat. Portugalissa työnantajilla ei ole oikeutta ottaa alaisiin yhteyttä työajan ulkopuolella.  

”Työmarkkinoilla on käynnissä mullistuksia. Suomessakin yhä vähemmän ihmisiä palkataan työsuhteeseen ja samaan aikaan suositaan näennäisyrittäjyyttä. Miten globaali ilmiö tämä loppujen lopuksi on?”, hän pohtii.

Vesa Autio haikaili mukaan kurssille jo vuonna 2018, mutta silloin hakuaika oli mennyt umpeen. Hän hakee kurssilta lisätietoa kansainvälisestä päätöksentekoprosessista sekä verkostoitumista.
”Myös kansainväliset työtehtävät ammattiliiton sisällä kiinnostaa tulevaisuudessa”, Autio mainitsee.

Marjut Pihonen kertoo, että hän tuntee useita Geneve-koulun alumneja.
”Heidän kertomansa mukaan kyseessä on vaikuttamiskoulu, joka ei kannata jättää väliin. Tällä oppii sellaisia asioista, mistä netistä ei voi lukea”, hän sanoo.

Bryssel-viikko: arvokeskustelut globaalisuudesta ja solidaarisuudesta

Brysselissä kurssilaisten ohjelma on hyvin tiivis, sillä siihen kuuluu luentoja ja keskusteluja sekä vierailuja lähes aamusta iltaan. Osallistujat valmistelevat myös projektitöitä ryhmittäin.

Innokkuutta riittää, vaikka yöunet jäisivät vähäisiksi, suomalaiset painottavat.

Keskiviikkona Geneve-koulun ohjelmaan kuului käynti Euroopan parlamentissa, jossa ryhmä tutustui S&D europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin työhön ja ylipäätään parlamenttityöskentelyyn.

Pohjoismaiden yhteistyön merkitys on vahvistanut kurssilaisille heti ensi päivien aikana.

”Selvää on, että Pohjoismaitten on tehtävä yhteistyötä. Euroopan tasolla Suomi, ja muut Pohjoismaat, ovat pieniä, mutta yhdessä meissä on voimaa, puhumattakaan yhtenäisyyksistämme”, Siimes sanoo.

Pihonen painottaa, ettei saa unohtaa, että eletään globaalisessa maailmassa, jossa kansainväliset liike- ja tuoteketjut ulottuvat Eurooppaan ja myös Suomeen.

”Meidän on huolehdittava siitä, että työntekijöillä on kaikkialla tasavertaiset työolot ja että heidän oikeuksiansa vaalitaan globaalitasolla”, hän lisää.   

”Brysselin vierailu on parantanut ainakin omaa käsitystä, siitä miten päätöksiä täällä tehdään. Asiat eivät ole ollenkaan niin yksinkertaisia, kun miltä ne näyttävät tai miten ne esitetään tiedotusvälineissä”, Cortés mainitsee.

Hän jatkaa:
”Sanoisin, että pohjoismaissa asiat ovat kuitenkin aika hyvällä mallillaan lainsäädännöllisesti. Suurempia eroja tulee vastaan, kun liikutaan Euroopassa etelään”.

Kähkönen on samaa mieltä: ”Siinä koetellaan nimenomaan sitä solidaarisuutta, joka on tavallaan kaiken ydin.”

Euroopan unioni toimii 27:n jäsenmaittensa kantavana voimana. Se on erityisesti nyt Ukrainan sodan aikana noussut esille. EU:n päättäjien ja jäsenmaitten yhteneväinen linja on havaittavissa.

”Tästä tuleekin mieleen, että yhtenäinen ääni kuuluu aina paremmin. EU-tasolla haetaan kompromisseja, ja se on varmaan helpompaa, jos löytyy myös yhteinen kieli”, Pihonen sanoo.

Hän jatkaa:

”Pienenä maana Suomi ei pitkälle pötkis EU:ssa.”

Pihosen mukaan sanonta ”Yksin pääset nopeasti, yhdessä pidemmälle” pätee hyvin.

Plussat ja miinukset: Tietotulvaa, verkostointia ja kielikylpyä

Kähkösen mukaan on ollut helppoa sujahtaa ryhmän jäseneksi. Hän pisti heti alussa merkille ay-henkisyyden ryhmätöissä.

”Kaikki hyväksytään ja otetaan saman tien ryhmän jäseneksi. Ei ole väliä mitä liittoa sinä edustat, hän painottaa.

Ylellä työskentelevä Kähkönen löysi monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita tanskalaisen kokin kanssa.

”Tässä mennään täysin myös ammattirajojen yli, mikä on mielestäni loistava asia”, hän lisää.

Geneve-koulussa käytetään opetuskielenä sekä ruotsia että englantia. Luentoja saatetaan pitää myös muilla pohjoismaisilla kielillä.

Hanna-Kaisa Siimes huomasi jo pari päivän istunnon jälkeen, että hänen ruotsin kielen taitonsa on parantunut, vaikka norjaa ja tanskaa on hänen edelleen vaikea ymmärtää.

”Kurssin välitön hyöty on, että olen saanut varmuutta ruotsin kieleen käyttöön”, hän sanoo.

Kielikylpy kuuluu myös niihin asioihin, joita koetaan hankalaksi. Tietotulva on toinen.

”Vaikeinta on ollut kielikylpy ja luentojen seuraamista muilla kielillä kuin englanniksi. Myös se, että saisin jäsennettyä kaiken tiedon, ennen kuin palaan työpaikalle”, toteaa Sanna Cortés.

Mukavinta hänen mielestään, on ollut kaikkien ihmisten tapaamiset. Näiden pari päivien aikana on jo syntynyt valtava verkosto.

”Onhan tässä ehdottomasti kiva porukka matkalla mukana. Mutta annan kyllä soraääniä tuolle ajattelulle, että täällä käytetään pääosin näitä skandinaavisia kieliä. Pääfokus pitäisi olla englannissa”, Autio pohtii.

”Aina jollakin on haasteita kielen kanssa. Kompromissien hakeminen on varmaan kaiken A ja O, myös tässäkin asiassa”, sanoo Pihonen.

Hän jatkaa: ”Parasta on mielestäni se, että löysin heti omaan työni tavan, millä puhun kansainvälisistä asioista ja siitä miksi Suomi on EU:ssa nuorille”, hän mainitsee ja viittaa työhönsä nuoriso- ja opiskelijatoiminnan järjestöasiantuntijana PAMissa.

Haikeat jäähyväiset

Koulutuksen jälkeen osallistujat jakavat oppimaansa tietoa eteenpäin, ja toimivat ikään, kun Geneve-koulun suurlähettiläinä.

Autio painottaa, että hän suosittelee sitä mielellään työkavereille ja luottamushenkilöille Teollisuusliitossa, jossa hän toimii toimitsijana.

Muut osallistujat yhtyvät siihen, että kun he perjantaina palaavat Suomeen, matkalaukku on täynnä kokemuksia. Kaikki ovat sitä mieltä, että kansainväliselle kentälle voisi palata.

”Tämä on aiheuttanut minulle lievän identiteettikriisin, koska olen alkanut miettiä mitä haluan tehdä loppuelämän. Tämä tunne ja tarve tehdä aktiivisemmin kansainvälistä työtä on vaan vahvistunut”, sanoo Sanna Cortés, joka toimii ravintolapäällikkönä ja oman osastonsa solidaarisuusvastaavana.

”En tiedä mitä tästä vielä seuraa”, hän sanoo hymyillen.

Geneve-koulu on toiminut vuodesta 1931 lähtien

• Geneve-koulu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden opiskella pohjoismaisten kollegoiden kanssa työelämän kansainvälistymistä sekä hankkia tietoa ja uusia välineitä omaan työhön.

• Kouluun osallistuvalta edellytetään työelämän ja ay-liikkeen tuntemusta sekä kielitaitoa (ruotsi ja englanti).

• Kurssiin liittyy esikurssi Brysselissä sekä etäopiskelua esikurssilla sovituista teemoista.

• Pääkurssi ILO:n työkokouksen yhteydessä pidetään Genevessä 29.5.–10.6.

Lähde: Työväen sivistysliitto TSL.