Susanna Salovaara

johtaja, FinUnions

Europarlamenttivaalien keskustelut ovat käyneet kuumina viime viikkoina. Monet ovat ajatelleet, etteikö ikinä tulee aikaa ilman kampanjointia. Sen verran ahkerasti Suomessa on reilun vuoden aikana ollut vaaleja. Vielä kerran, tai ainakin tämän kerran, kannattaa jaksaa äänestyskoppiin. Se joukkovoima, joka työntekijöissä on, täytyisi saada liikkeelle, jotta meitä hyödyttäviä päätöksiä nähtäisiin Euroopan unionissa myös seuraavalla vaalikaudella. 

Työntekijämyönteisyys on kantanut pitkälle

Viime vaalikaudella EU:n päätöksillä on tullut paljon työntekijöitä hyödyttävää lainsäädäntöä. Ehkä tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä hetki miettiä, millaista työntekijää hyödyttävää lainsäädäntöä EU:sta voisi tulla seuraavalla vaalikaudella. Koska näyttää siltä, ettei kotimaassa kyetä työelämän kehittämiseen työntekijän näkökulmasta, on EU jatkossa entistä tärkeämpi työntekijöille. EU:n kautta lainsäädäntö on tuonut konkreettisia parannuksia Suomelle ja suomalaisille palkansaajille.

Kaikki muistavat julkisten hankintojen direktiivin, kun Suomen viranomaiset veivät direktiivin tulkinnan äärimmilleen ja mm. lapset söivät ns. ”kumiperunoita” kouluissa. Sittemmin Suomi sai asiasta huomautuksen ja direktiiviä myös uusittiin niin, ettei hinta saanut olla enää ainut kriteeri kilpailutuksen voittamiseen. Eurooppalainen ay-liike on peräänkuuluttanut direktiivin avaamista jälleen. Eikö olisikin ihan luonnollista, ettei meidän yhteisiä verovarojamme saisi käyttää ”rosvosektorilla” toimivien yritysten hyväksi? Eikö meillä veronmaksajina ole oikeus vaatia, että yhteisiä varojamme suunnataan yrityksille, jotka noudettavat mm. työehtosopimusten mukaisten palkkojen maksamista?

Vastuuta pakoon työsopimusten ketjuttamisella

Toinen tärkeä suitsimisen aihe EU-tasolla olisi työsopimusten ketjuttaminen. Työntekijöiden hyväksikäyttö on erityisen räikeää monilla aloilla, joissa työsopimusten ketju on loputon eikä työntekijällä ole tietoa kenelle hän tekee töitä tai minne hänen sosiaali- ja eläkemaksunsa maksetaan – jos minnekään. Kollegani juuri kertoi tapauksesta, jossa rakennustyömaalta Ruotsissa oli löydetty työntekijä, jonka työsopimusketju ylitti reilusti sadan rajapyykin. Eräällä rakennustyömaalla oli käynyt kuolemaan johtanut onnettomuus, eikä uhrin henkilöllisyyttä saatu selville kuin reilun kolmen vuorokauden päästä, työsopimusten ketjutusten takia. Eiköhän tässäkin olisi päättäjillä näytön paikka.

Stressi, etätyö ja oikeus irrottautua työstä

Ay-liike on painottanut jo pidemmän aikaa direktiiviä psykososiaalisesta stressistä. Merkittävä osa eurooppalaisista työntekijöistä kärsii työperäisestä stressistä. Tarpeetonta lienee alleviivata, että varsinkin nuoret ja pätkätyösopimuksin työtä tekevät kärsivät stressistä kaikkein eniten.

Euroopan unionilla on puitesopimus etätyöskentelystä vuodelta 2002. Tällä vaalikaudella komissiokin oli vahvasti sitä mieltä, että aika on ajanut siitä ohi ja tarvitaan tarkempia pelisääntöjä muuttuneille työmarkkinoille. Sosiaalipartnerit, eli työmarkkinaosapuolet, EU-tasolla neuvottelivat etätyödirektiivistä lähes koko vuoden 2023. Valitettavasti neuvottelut kaatuivat loppumetreillä, sillä pari työnantajapuolen jäsenjärjestöä äänesti neuvotellun tekstin kaatamisen puolesta. Koska komissiolla loppui aika, direktiivialoitetta ei saatu enää ulos nykyisellä vaalikaudella – odottelemme siis hanakasti direktiivin tulemista.

Tähän direktiiviin kuuluu oleellisena osana myös työntekijän oikeus irrottautua työstä. Muutamissa EU-maissa on säädetty työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa. Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut paljon, mutta tuonut myös sen, että puhelin tuo jatkuvasti tietoomme työasioita sähköpostien ja viestien muodossa vapaa-aikana tai lomalla. Kun säännöt tavoitettavuudesta tehdään selväksi, ei tarvitse stressata, jääkö jostain ulkopuolelle, jos on vaikka se ainoa, joka ei reagoi viestittelyyn työajan ulkopuolella.

Tekoälyn käyttö työpaikalla

Listataanpas vielä yksi selkeä lainsäätämisen tarve: tekoäly työelämässä. Tällä kaudella säädetty tekoälyasetus ei pureutunut tarpeeksi työelämäkysymyksiin, vaikka onneksi esimerkiksi algoritmeilla johtamiseen saatiin alkusoitot alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen tähtäävässä direktiivissä. Tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän työelämässä, siksi sen käyttöön tulisi luoda sääntöjä mahdollisimman pian. Vai olisiko sinusta oikein, että ilmeitäsi tulkittaisiin koko työpäivän ajan, kun istut koneella ja niistä toimitettaisiin raportti työnantajalle? Voisiko siitä päätellä motivaatiotasosi? Olisiko oikein, että työvaatteissasi olisi laitteita, jotka mittaisivat ruumiisi toimintoja, jotka menevät pitkälle oman terveystietosi puolelle? Onko oikein, että joudut selittämään jokaista pientä pysähdystä, jonka työvälineelläsi olet tehnyt esimerkiksi varastotyössä?

Muuttuvilla työmarkkinoilla on paljon asioita, joita emme aina tule ajatelleeksi. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen tuo haasteita työntekijöiden jaksamiselle kuumassa työskentelyssä. On mentävä eteenpäin myös lainsäätämisessä ja työntekijöiden suojelemisessa monessa eri asiassa. Loppu viimein on kyse siitä, ovatko ihmiset olemassa yrityksiä varten vai yritykset ihmisiä.

Europarlamenttivaalit ovat poliittiset vaalit ja parlamentti toimii arvopohjaisesti. Muista siis pitää huolta omista oikeuksistasi ja äänestää. Työntekijöissä on voimaa, voimme näyttää sen vain porukalla!

Lue lisää viime vaalikauden saavutuksista työelämän osalta EU-tasolla FinUnionsin verkkosivuilta.