Sukupuolten välinen eläke-ero on yksi selkeimmistä mittareista tasa-arvon toteutumiselle Euroopassa. Vuonna 2024 naisten eläkkeet olivat EU:ssa keskimäärin noin 24,5 prosenttia miesten eläkkeitä pienemmät. Suomessa ero on hieman pienempi (21,3 prosenttia), mutta edelleen merkittävä.

Eläke-ero ei synny eläkeiässä, vaan se on seurausta työuran aikaisista rakenteellisista eroista. Naiset ansaitsevat keskimäärin vähemmän, työskentelevät useammin osa-aikaisesti ja pitävät enemmän urakatkoksia esimerkiksi hoivavastuiden vuoksi. Nämä tekijät heikentävät eläkekertymää koko työuran ajan. Vaikka eläkejärjestelmät ovat pääosin sukupuolineutraaleja, niiden kytkeytyminen ansiotuloihin johtaa erojen kumuloitumiseen.

Eläke-erot EU:ssa vaihtelevat 5,6 prosentista ja 40,3 prosenttiin

EU-tasolla sukupuolten väliset eläke-erot vaihtelevat huomattavasti jäsenmaiden välillä. Joissakin maissa eläke-ero on alle 10 prosenttia, kun taas toisissa se nousee jopa 40 prosenttiin. Erot selittyvät paitsi työmarkkinoiden rakenteilla myös eläkejärjestelmien erilaisilla ratkaisuilla. Järjestelmät, joissa on vahva perusturva tai tasaavia elementtejä, kaventavat eläke-eroa, kun taas ansiosidonnaisuuteen painottuvat mallit voivat kasvattaa sitä.

Eläke-eroilla on merkittäviä sosiaalisia seurauksia. Ikääntyneiden naisten köyhyysriski on EU:ssa selvästi miehiä suurempi: noin 17 prosenttia naisista elää köyhyysriskirajalla, lähes kaksinkertainen osuus miehiin verrattuna. Lisäksi osa naisista jää kokonaan eläkejärjestelmän ulkopuolelle tai on taloudellisesti riippuvainen puolisonsa eläkkeestä.

Euroopan parlamentti korosti maaliskuussa 2026 antamassaan päätöslauselmassa, että sukupuolten eläke-eron poistaminen on sekä strateginen että moraalinen velvollisuus. Parlamentti vaatii jäsenmailta toimia palkkaeron kaventamiseksi, urakehityksen tasa-arvoistamiseksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi naisille.

”Ratkaisut on löydettävä ennen kaikkea jäsenvaltioiden politiikasta. EU luo puitteet ja tavoitteet, mutta vastuu konkreettisista toimista on kansallisella tasolla”, toteaa FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

”Tämä tarkoittaa panostuksia palkka-avoimuuteen, työ- ja perhe-elämän tasapainoon sekä hoivavastuiden tasaisempaan jakamiseen. Esimerkiksi perhevapaiden tasaisempi käyttö, hoivatyön huomioiminen eläkekertymässä ja laadukkaiden työpaikkojen lisääminen ovat keskeisiä keinoja kaventaa eroa”, Salovaara lisää.

EU komissio julkaisi viime viikolla tasa-arvostrategiansa tulevalle viisivuotiskaudelle. Strategiassa komissio sitoutuu palkka-avoimuuden edistämisen ohella myös pienentämään naisten ja miesten välistä työllisyyseroa ja asettaa tavoitteekseen puolittaa eron vuoteen 2030 mennessä.

Nykyiset toimet ei riittäviä Suomessa

Suomessa kehitys on ollut EU:n keskitasoa hieman parempaa, mutta eteneminen on hidasta. Kahdenkymmenen vuoden aikana ero on pienentynyt hieman yli kolme prosenttiyksikköä. 

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2024 naisten keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 893 euroa ja miesten 2 349 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli näin noin 450 euroa miesten keskimääräistä eläkettä pienempi. 

Suomessa eläkkeen määräytymisperusteet ovat samat naisille ja miehille, ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen kattava ja naisten työmarkkinaosallistuminen on ollut korkea jo pitkään. Lisäksi naisten koulutustaso on ollut miehiä korkeampi useiden vuosikymmenten ajan.

Eläke määräytyy pääosin työuran aikaisten ansioiden perusteella. Siksi erot ansiotasossa ja työuran pituudessa ovat keskeisiä tekijöitä eläke-eron taustalla. Työurien pituudessa sukupuolten välinen ero on Suomessa pieni: naisten työura on keskimäärin 97 prosenttia miesten työuran pituudesta eli noin vuoden lyhyempi.

Eläke-erot naisten ja miesten välillä kaventuu vain vähitellen, mikä osoittaa, että nykyiset toimet eivät riitä. Ilman määrätietoisia päätöksiä työmarkkinoiden ja perhepolitiikan rakenteiden muuttamiseksi sukupuolten välinen eläke-ero säilyy myös tulevaisuudessa.

”Eläke-ero ei ole vain tilastollinen ilmiö, vaan se on seurausta koko elämän mittaisesta eriarvoisuudesta. Siksi sen kaventaminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa, jossa jäsenmaat kantavat vastuunsa tasa-arvon toteutumisesta”, painottaa Salovaara.

Sukupuolten eläke-ero EU:ssa

• EU:ssa sukupuolten eläke-ero oli noin 25 % vuonna 2024
• Vuonna 2015 eläke-ero oli noin 33 %, eli se kaventunut noin 8 prosenttiyksikköä
• Naisten eläkkeet ovat pienemmät kuin miesten kaikissa EU-maissa
• Eläke-ero vaihteli jäsenmaissa: pienimmillään Virossa 6 %, suurimmillaan Maltassa yli 40 %.
• Virossa palkkaero on noin 17 %, mutta eläke-ero silti EU:n pienimpiä.
• Eläke-ero on keskimäärin selvästi suurempi kuin palkkaero EU:ssa

Lähde: Euroopan parlamentin tutkimusraportti: “The Effect of Gender Pay and Pensions Gaps and New Ways of Working on Women’s Mental Health”.