Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on julkaissut vuotuisen tasa-arvoindeksin tulokset sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa ja erikseen kaikissa jäsenmaissa. EU:n tasa-arvoindeksi 2023 on 70,2 pistettä sadasta. Pistemäärä sata tarkoittaisi, että on saavuttanut täyden tasa-arvon. Suomi sijoittuu kahdeksantena (74,4) EU-maiden tasa-arvovertailussa.

Euroopan unionin tasa-arvoindeksi* on ylittänyt 70 pisteen rajan ensimmäistä kertaa, ja se on kasvanut 1,6 pistettä vuodesta 2022. Tämä on indeksin 10-vuotisen historian suurin vuosittainen nousu kokonaispisteissä.  

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n johtaja Carlien Scheele esitteli indeksin tulokset parlamentin naisten oikeuksien ja tasa-arvovaliokunta (FEMM) kokouksen yhteydessä. EU on vuosien saatossa edistynyt tasa-arvoasiassa. Se ei kuitenkaan riitä, koska se ei edisty ilman jatkuvaa työtä, hän muistutti.

”Ainoastaan Ruotsilla on pistemäärä yli 80 pistettä tasa-arvoindeksissä, mutta Ruotsin osuus EU:n väestöstä onkin vain kaksi prosenttia”, Scheele painotti.

Tämän vuoden tasa-arvoindeksin kolmen kärjen muodostavat Ruotsi (82,2 pisteellä), Alankomaat ja Tanska. Ne ovat edelleen edelläkävijöitä tasa-arvossa – kuten ne ovat olleet yli kymmenen vuoden ajan.

On myös maita, joille on tullut takapakkia vertailussa – kuten Suomelle ja Ranskalle. Suomi on tänä vuonna kahdeksantena indeksissä, kun se vuonna 2022 oli neljäntenä tasa-arvovertailussa. Vaikka Suomi pysyy EU:n keskiarvon yläpuolella, tasa-arvon kehitys on ollut vähäistä. Raportista käy kuitenkin ilmi, että naisten ja miesten ero palkattomassa hoivatyössä ja kotitöissä on kaventunut. Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet merkityksettömiä.

Toisaalta esimerkiksi Italiassa, Portugalissa, Luxemburgissa ja Maltalla sukupuolten tasa-arvo on parantunut huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka ne jäävät EU:n keskiarvon alapuolelle.

Tämä osoittaa selvästi, että tasa-arvoa ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Tasa-arvoon liittyviä asioita on jatkuvasti ankkuroitava ja tuettava toimenpiteillä edistyksen ylläpitämiseksi. EIGE toteaa raportissa, että kun maat ottavat käyttöön toimenpiteitä, kehityksen vauhti kiihtyy.

Parannuksia tarvitaan eniten jäsenmaissa, jotka sijoittuvat indeksin häntäpäähän. Näitä ovat mm. Romania, Unkari ja Tšekki.

Työelämän muutoksissa sukupuolten tasa-arvo huomioitava

Tutkimus- ja tilastotiimin johtaja Jolanta Reingardè kertoi sukupuolten tasa-arvoindeksin 2023 verkkojulkistamisen yhteydessä, että suurin edistys viime kymmenen vuoden aikana on tapahtunut naisten valta-asemiin pääsyn osalta. EIGE:n arvion mukaan kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa säädetyt kiintiöt ovat auttaneet lasikaton rikkomisessa yrityksissä, ja johdossa näkyy yhä enemmän naisia. Tämä on asia, mikä on hyvä pitää mielessä myös tulevia EU-vaaleissa, koska Euroopan parlamentin tämän hetken kaikista valiokuntajäsenistä ainoastaan 25 prosenttia on naisia. 

Avainasemassa on naisten ja miesten ajankäyttö. Naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa kuin miehet arjen hoivatyöhön (kodin liittyviin hoitotehtäviin), mutta vähenevissä määrin kuin ennen mm. avustavasta teknologiasta ja kotiinkuljetuspalveluista johtuen. Tästä huolimatta palkaton hoivatyö jakautuu edelleen epätasaisesti naisten ja miesten välillä.

Raportti osoittaa myös, että työelämässä on edistytty erityisesti joustavien työmahdollisuuksien osalta. On kuitenkin silmiinpistävää, että työmarkkinat ovat edelleen yhtä eriytyneet sukupuolen mukaan kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Euroopan vihreässä kehityksessä. Digitaalisen ja vihreän siirtymän myötä syntyy yhä enemmän uusia työpaikkoja, jotka edellyttävät uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden uusiin ja muuttuviin vaatimuksiin. Monet keskiössä olevat sektorit, kuten liikenne- ja energiasektorit, ovat edelleen vahvasti miesvaltaisia.

”Naiset eivät ole mukana digitaalisessa ja vihreän siirtymän kehityksessä siinä määrin kuin voisivat”, toteaa Jolanta Reingardè.

Reingardén mukaan lainsäädäntö johtaa merkittäviin muutoksiin ja viittaa EU:n tuoreimpiin  lainsäädäntöhankkeisiin kuten tasa-arvon edistämiseen pörssiyhtiöiden hallituksessa,  samapalkkaisuusdirektiivin sekä EU:n liittymiseen Istanbulin sopimukseen. Nämä ovat hyviä edistysaskeleita, mutta tarvitaan lisää.

Euroopan parlamentti vahva naisten oikeuksien edistäjä

Sukupuolten tasa-arvo on ollut EU:n pitkäaikainen prioriteetti. Euroopan parlamentti hyväksyy säännöllisesti esimerkiksi tasa-arvoa koskevia oma-aloitemietintöjä, joissa vaaditaan lisää toimia sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Mepit ovat ilmaisseet huolensa joidenkin EU-maiden tasa-arvotilanteen heikkenemisestä, vaikka tämä on EU:n yhteinen haaste. Nykyisten tasa-arvon edistävien toimien avulla EU:ssa voidaan saavuttaa täyden tasa-arvon vasta 60 vuoden jälkeen.

FEMM-valiokunnan puheenjohtaja Robert Biedroń (S&D, Puola) kommentoi asiaa näin:

”Näyttää siltä, että ihmiset laskeutuvat Marsiin ennen kuin saavutamme täyden sukupuolten tasa-arvon Euroopan unionissa”, hän kommentoi valiokunnan keskusteluissa.

Parhaillaan vietetään Sukupuolten tasa-arvon viikkoa Euroopan parlamentissa. Katso viikon ohjelma täältä.

Voit myös seurata EIGEn verkkoseminaaria 24.10. jälkikäteen täältä.

*Tasa-arvoindeksi mittaa tasa-arvon edistymistä EU:ssa. Indeksi on kompensoitu indeksi, mikä tarkoittaa, että se yhdistää useita sukupuolten tasa-arvon ulottuvuuksia yhdeksi helposti ymmärrettäväksi mittariksi. Joka vuosi indeksipisteet mittaavat jokaista jäsenvaltiota yhdestä sataan. Pistemäärä 100 tarkoittaa täydellistä tasa-arvoa. Näin jäsenvaltiot voivat helposti jäljittää ja verrata tasa-arvon edistystä ja ymmärtää alueita, jotka kaipaavat parantamista. Indeksissä on tarkasteltu jo vuosikymmenen ajan ydinalueita (valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika), jotka ovat keskeisiä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Käytössä on yhteensä 31 indikaattoria.