Siirry sisältöön
ETUC:n ekonomisti Matthieu Méaulle (vas.)ja ETUI:n ekonomisti Sotiria Theodoropoulou sekä STTK:n Antti Koskela ja Paperiliiton Kaisa Siimes. Kuva: FinUnions
ETUC:n ekonomisti Matthieu Méaulle (vas.)ja ETUI:n ekonomisti Sotiria Theodoropoulou sekä STTK:n Antti Koskela ja Paperiliiton Kaisa Siimes. Kuva: FinUnions

”Täällä minulle konkretisoitui, miten Euroopan unionin päätöksentekoon vaikutetaan”, sanoo STTK:n Antti Koskela

Ay-ekonomisti työskenteli FinUnionsissa parin viikon ajan tammikuussa 2020.

STTK:ssa pidetään tärkeänä, että asiantuntijat tutustuvat FinUnionsin ja ay-liikkeen toimintaan Brysselissä sekä Euroopan parlamentin työhön.  Ay-ekonomistina työskentelevää Antti Koskelaa oli houkuteltu työkiertoon Brysseliin jo useamman vuoden ajan. Ulkomailla työskentely ja EU-asiat ovat aina kiinnostaneet talous- ja elinkeinopolitiikkaa työkseen tutkivaa nuorta ekonomistia. 

Kun mahdollisuus työkiertoon järjestyi tammikuussa 2020, Antti oli heti valmis lähtemään. Pahitteeksi ei ollut sekään, että samalla pääsi hetkeksi pois Suomen kaamospimeydestä.

 –  Monet talousaiheisista tehtävistäni ovat kansainvälisiä. EU-päätöksenteon ja kansainvälisen ay-liikkeen toiminnan ymmärtäminen tukee minua työssäni. Lisäksi työhöni kuuluu kansainvälisiä luottamustoimia.
 
Antti on juuri aloittanut ETUC:n standardisointikomitean jäsenenä Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä edustajana.
 
–  Vasta täällä minulle on konkretisoitunut, miten eurooppalainen ay-liike ja sen suomalaiset toimijat pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon.

Haastavinta Antin mielestä on ollut erilaisten kansainvälisten organisaatioiden suuri määrä. Kirjainlyhenteitä tulee vastaan kymmeniä: ETUI, ETUC, ITUC ja ITUH. Suomesta käsin oli vaikea hahmottaa, mitä nämä kaikki ovat ja onko niillä mitään eroa. Onneksi FinUnionsin toimistossa Antti perehdytettiin ja häntä neuvottiin kontaktien luomisessa. 

Brysselissä Antti ei hukannut aikaa. Hän ehti työkiertonsa aikana tavata suomalaisia meppejä ja paikallisia asiantuntijoita: tapaamislistalla olivat niin europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, julkisen sektorin eurooppalaisen yhteisjärjestön EPSU:n pääsihteeri Jan Willem Goudriaan kuin eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestö ETUC:n ja eurooppalaisen palkansaajien tutkimuslaitos ETUI:n ekonomistit Matthieu Méaulle ja Sotiria Theodoropouloukin

Brexitin konkretisoituminen osui Antin työkiertojaksolle.  Brexitin vaikutuksista ammattiyhdistysliikkeeseen ja eurooppalaiseen talouteen Antti ehti haastatella kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen talossa ITUH:ssa työskentelevää TUC:n asiantuntijaa Elena Crastaa. Standardisoinnin salat hänelle avasi ETUC:n liittosihteeri Isabelle Schömann. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC:n Just Transition Centren erityisasiantuntija, entinen ETUC:n liittosihteeri Montserrat Mir Roca selosti Antille pääkohdat European Green Dealista.

Vapaa-ajalla Antti nautti Brysselistä. Viikonloppuna hän matkusti lähikaupungeissa, Antwerpenissa ja Gentissä.
– Brysselissä parasta on kaupungin kansainvälisyys ja hektisyys. Tämä on eurooppalainen metropoli.

Kielten sekamelska voi kaupungissa aluksi hämmentää. Englannilla ja ranskalla pärjää, muttei ikinä voi arvata mitä kieliä vastaan tuleva henkilö osaa. Antin asunnon läheisessä ravintolassa kaikki puhuivat espanjaa – aluksi myös suomalaisittain melko tummatukkaiselle Antille.

Brysselissä kontaktit ovat kaikki kaikessa. Täysin ulkopuolisen henkilön on lähtökohtaisesti mahdotonta päästä sisään Europarlamenttiin, jos etukäteen järjestettyä kutsua ei ole. Erääseen parlamentissa järjestettävään tilaisuuteen tuli työkierron alussa äkkilähtö. Puolen tusinan soiton jälkeen suomalaiskontakti lopulta haki Antin sisään. 

–  Näin se käy. Kontaktit ovat tässä kaupungissa kaikki kaikessa.

Hyvät kontaktit Brysselistä Antti vie myös mukanaan takaisin Suomeen.

Kaisa Siimes, FinUnions