Koronapandemiaan EU vastasi yhteisellä elpymisvälineellä. Tämä auttoi jäsenmaita suojautumaan pandemiassa, mutta myös tekemään taloutta uudistavia ja työllisyyttä tukevia reformeja pandemian jälkeen. Etenkin vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tuettiin elpymisvälineen avulla. Elpymisvälineen rahoittamiseksi EU otti yhteisvelkaa. Poikkeukselliset toimet johtivat myös tarpeeseen kehittää EU:n omia varoja, joilla on tarkoitus kattaa osa yhteisvelan takaisinmaksusta.  

Pandemia ja Ukrainan sota osoittivat EU:lle tarpeen vahvistaa strategista autonomiaa esimerkiksi energian, tuotantoketjujen ja puolustuksen osalta. Kun valtiontukisääntöjä löysättiin merkittävästi, jotkin jäsenmaat pyrkivät vahvistamaan strategista autonomiaa jakamalla merkittäviä valtiontukia. Suomella ei ole varaa lähteä valtiontukikilpailuun mukaan, eikä se ole tehokas keino vahvistaa koko EU:n strategista autonomiaa. Suomen kannalta olisi parempi palata tiukkaan valtiontukisääntelyyn, mutta samalla perustaa EU:lle yhteinen rahasto tukemaan strategista autonomiaa.  

EU:n finanssipolitiikan sääntöjä eli jäsenmaiden budjettisääntöjä uudistettiin. Sääntökehikkoa kehitettiin maakohtaisempaan ja realistisempaan suuntaan. Erilaiset turvalausekkeet kuitenkin vesittivät uudistusta merkittävästi ja tekivät uusista säännöistä monimutkaiset. Investointien toteuttamiseen ei jäänyt riittävästi joustoa. Jatkossa sääntöjä olisi kehitettävä niin, että investoinnit luetaan ulos velka- ja alijäämäsäännöistä sekä sosiaaliset tavoitteet tuodaan samalle viivalle taloudellisten tavoitteiden kanssa.  

Pankkiunioni parantaa pankkien valvontaa ja kriisinhallintaa. Euroopan vakausmekanismi puolestaan tukee kriiseihin ajautuneita valtioita ja ehkäisee valtionvelan korkotason hallitsematonta nousua kestämättömälle tasolle. Vaikka pääomamarkkinaunioni ei ole juuri edennyt EU:ssa, vihreää rahoitusta on onnistuttu edistämään.  

Kotitalouksien velkaantumista on ehkäistä EU-sääntelyllä. Etenkin ylisuuria asuntolainoja on pyritty vähentämään erilaisella sääntelyllä. Pankeilta edellytetään perusteellista luottokelpoisuuden arviointia ennen luoton myöntämistä. Nämä toimet auttavat rajoittamaan kotitalouksien liiallista velkaantumista ja vähentävät talousjärjestelmän altistumista mahdollisille asuntomarkkinoiden häiriöille. 

Käteisen rahan digitaalista vastinetta eli digitaalista euroa on valmisteltu EU:ssa. Digitaalinen euro lisäisi kilpailua ja toisi maksamiseen eurooppalaisen vaihtoehdon kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden rinnalle. Kansalaisille digitaalisen euron käyttö olisi maksutonta ja se mahdollistaisi laillisen maksuvälineen hallussa pitämisen käteisen lisäksi myös sähköisessä muodossa. Päätökset digitaalisen euron käyttöönotosta tehdään todennäköisesti tulevalla parlamenttikaudella.