Tänään vietetään muistopäivää työntekijöille, jotka ovat kuolleet, vammautuneet tai sairastuneet työssään. Päivä muistuttaa siitä, miten riittävä työsuojelu on työntekijän oikeus.

Eurooppalainen ay-liike haluaa työntekijöiden muistopäivänä kiinnittää huomiota työperäiseen stressiin, joka aiheuttaa 10 000 kuolemaa vuosittain. ETUI:n tänään julkaisema raportti sisältää uutta tietoa kuolemista, jotka aiheutuvat työperäisestä stressistä, mutta raportti pureutuu myös työperäisen stressin kustannuksiin. Tutkimus vahvistaa tarvetta direktiiville, joka käsittelee työperäisiä psykososiaalisia riskejä.

”Komissio on tämän vuoden työohjelmansa puitteissa kartoittamassa laadukkaiden työpaikkojen tiekarttaa. Direktiivi psykososiaalisista riskeistä voisi olla olennainen osa siihen kokonaisuuteen”, painottaa Susanna Salovaara, FinUnionsin johtaja.

ETUI:n tutkimuksesta ilmenee, että naiset kärsivät työperäisestä stressistä suhteettoman paljon. Pahimpiin riskitekijöihin kuuluvat mm. pitkät työajat, työn epävarmuus ja työpaikkakiusaaminen. Jäsenmaiden välillä on eroja psykososiaalisten riskitekijöiden ja niiden vaikuttavuuden suhteen. Esimerkiksi työperäiseen stressiin liittyviä kuolemia esiintyy eniten Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitauteihin sekä masennukseen liittyvistä kuolemista, jotka johtuvat työperäisistä psykososiaalisista altistuksista EU:ssa (jäsenmaat ja Iso-Britannia). Tutkimus paljastaa, että vuosittain ilmoitetaan 6 190 sepelvaltimotautiin liittyvistä kuolemantapauksesta, jotka johtuvat työperäisistä psykososiaalisista riskeistä. Lisäksi 4 843 ihmistä menettää henkensä työperäisen masennuksen ja itsemurhan seurauksena. Tämä tarkoittaa, että psykososiaaliset riskit ovat työntekijöille suurempi uhka kuin fyysiset onnettomuudet, jotka aiheuttivat EU:ssa 3 286 kuolemaa vuonna 2022.

Masennus – kallis tappaja

Työperäisen stressin aiheuttamat vakavat sairaudet ja kuolemantapaukset olisivat ehkäistävissä ja niiden torjuminen säästäisi yrityksille ja jäsenvaltioille vuosittain kymmeniä miljardeja euroja.

ETUI:n tutkimuksessa verrataan jäsenvaltioiden välillä olevia kustannuseroja masennuksen osalta, kun taustasyinä olivat erilaiset psykososiaaliset työperäiset riskitekijät (huomioiden viisi tekijää: työn kuormittavuus, ponnistus–palkkio- epätasapaino, pitkät työajat, työn epävarmuus ja työpaikkakiusaaminen).

Masennus saa syystäkin keskeisen paikan tutkimuksessa. ”Piilotappaja” masennus on tärkein yksittäinen riskitekijä itsemurhille ja itsetuhoisille ajatuksille. Kroonisista sairauspoissaoloista n. 50 % johtuu masennuksesta.

Masennuksen aiheuttamat kustannukset työntekijää kohden olivat tutkimuksen mukaan alhaisimmat Bulgariassa ja korkeimmat Ranskassa.

Suomessa masennuksen kustannuksista suurin osa liittyi työn epävarmuuteen ja työn kuormittavuuteen, ja joissain määrin työpaikkakiusaamiseen.

Yleisesti ottaen masennuksen kokonaiskustannukset 100 000 työntekijää kohden olivat korkeammat naisilla kuin miehillä (työpaikkakiusaamisen, työn kuormittavuuden ja työn epävarmuuden osalta), kun taas miehillä ne olivat korkeammat pitkien työaikojen osalta.

Masennus, joka johtuu psykososiaalisten työperäisten riskitekijöiden altistuksesta, on yleisempi naisilla kuin miehillä. Altistuminen masennukseen voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa elinvuosien lyhenemistä, mikä on yleisempää miehillä.

Ammattiliitot vaativat toimia

Eurooppalainen ay-liike on esittänyt vaatimuksensa komissiolle direktiivistä, jolla säädetään psykososiaalisista riskeistä. Direktiivi, joka määräisi työnantajille velvoitteen tunnistaa psykososiaaliset riskit asianmukaisen riskinarvioinnin avulla, olisi EU:ssa tarpeen. FinUnions tiivistää omassa kannanotossaan asian näin: ”Tarvitsemme direktiivin työhön liittyvien psykososiaalisten riskien, työstä aiheutuvan ylikuormituksen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja komission on tartuttava työhön viipymättä”.

EU:n tilastojen mukaan lainsäädännöllinen velvoite on suurin kannustin työpaikkojen työterveys- ja työturvallisuustoimille: yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta yrityksestä ryhtyy toimiin, kun laki sitä vaatii. Tällä hetkellä EU:ssa ei kuitenkaan ole työperäisiä psykososiaalisia riskejä koskevaa lainsäädäntöä ja vain harvalla jäsenvaltiolla on selkeää sääntelyä psykososiaalisten stressitekijöiden hallintaan. Siksi EU-tason lainsäädäntö olisi ainoa oikea ratkaisu.

Jäämme siis odottamaan täyttyvätkö EU-komissaari Roxana Mînzatun lupaukset, jotka hän antoi astuessaan virkaan joulukuussa. Komissaarin työtehtävässä hän aikoo ”työskennellä Euroopan työturvallisuuden ja -terveyden kehittämiseksi – varmistaen terveemmät työpaikat ja parempi mielenterveys työelämässä”.

Kuulemismenettely ”Quality Jobs Roadmap” -aloitteen osalta on käynnistetty. Komissio järjestää 5.5. kuulemisen työmarkkinaosapuolille ja laadukkaiden työpaikkojen tiekartan odotetaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Lue lisää täältä.