Ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tutkimustietojen mukaan toteudu Euroopassa, ja syrjintä on edelleen yleistä kaikilla elämänaloilla. Työelämässä moni sateenkaari-ihminen kohtaa syrjintää, vaikka työnantajan on aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistävä työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää.

Ikään, sukupuoleen, vammaisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työpaikalla on kielletty EU:ssa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Vuonna 2019 Euroopan unionin perusvirasto teki laajemman tutkimuksen liittyen hlbtiq-henkilöiden elämään EU:ssa. Tutkimus osoittaa, että hlbtiq-henkilöt kokevat syrjintää työelämässä. Vuoden 2019 tutkimusta edeltävänä vuonna 21 % vastaajista koki olevansa syrjitty työssä. Vastaava luku vuoden 2012 tutkimuksessa oli 19 prosenttia. Yksi neljästä (26 %) vastaajista salaa myös hlbtiq-taustaansa töissä EU:ssa. Kaikista EU LGBTI II-kyselyn vastaajista Suomessa 13 prosenttia oli kokenut syrjintää töissä ja 6 prosenttia työnhaussa, kun tutkittujen EU-maiden vastaavat keskiarvot olivat 21 prosenttia ja 10 prosenttia.

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä vain 8 prosenttia kokee voivansa olla täysin avoimia suomalaisessa työelämässä. Vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemaan työsyrjintään kuitenkin liittyy aliraportointia eli syrjinnästä harvoin ilmoitetaan viranomaisille. Tämä kertoo siitä, että perus- ja ihmisoikeuksissa on parannettavaa.

Joka neljäs suomalaisvastaajista arvioi vuoden 2019 eurobarometrissa, että työnhakutilanteessa seksuaalinen suuntautuminen voi asettaa hakijan heikompaan asemaan, kun kahdella hakijalla on yhtäläiset taidot ja pätevyys.

Syrjintää yritetään ratkoa lakiteitse 

Direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (Employment Equality Directive) suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, mutta ainoastaan työllisyyteen liittyen ja ammatissa. Kattavampaa EU-lainsäädäntöä, joka suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä mm. sosiaalisen suojelun, koulutuksen ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden osalta, on peräänkuulutettu.

Osa EU:n jäsenvaltioista on säätänyt EU:n vähimmäisstandardeja tiukemmin ja laajentaneet soveltamisalaa tasa-arvolainsäädäntöön (sukupuolisen suuntautumisen osalta) työelämän ja ammatin osalta.

Suomessa yhdenvertaisuuslaki uudistui 1.6.2023 alkaen. Lakimuutokset edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Setan mukaan tämä on sateenkaari-ihmisille merkittävää siksi, että häirinnän määritelmä muuttuu siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että häirintää voidaan arvioida myös ilman häirintää kokenutta vähemmistöön kuuluvaa yksilöä. Kuka tahansa voi siis tehdä viranomaisille ilmoituksen, jos häirintää kohdistetaan ryhmänä sateenkaari-ihmisiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta työelämässä laajenee myös ja jatkossa valtuutettu voi valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös yksittäisissä syrjintätapauksissa työelämässä. Tutustu lakiuudistukseen täältä.

Vastaa hlbtiq-henkilöille suunnattuun kyselyyn!

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on avannut kolmannen hlbtiq-henkilöille kohdennetun kyselyn. Kyselytuloksien avulla edistetään hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksia, joten kyselyyn vastaaminen on tärkeää.

Hyvää Pride-kuukautta kaikille!