Lyhyempiä työaikoja ja joustavampia työjärjestelyjä tarvitaan työ- ja perhe-elämän tasapainottamiseen, mutta myös työntekijöiden terveyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Torstaina 12.6. Euroopan parlamentissa esiteltiin EU-rahoitteisen INNOVAWORKING-hankkeen havaintoja ja tuloksia. Hanke tarkasteli innovatiivisia työaikamalleja kuudessa eri EU-maassa.

Euroopan parlamentin jäsen Anthony Smith (The Left, Ranska) painotti avauspuheenvuorossaan, että työaika ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan siihen liittyy myös sosiaalisia, terveydellisiä ja työturvallisuuteen liittyviä ulottuvuuksia. Vaikka joustavat järjestelyt voivat parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, ilman vahvoja lainsäädännöllisiä puitteita niistä voi tulla sääntelyn purkamisen välineitä, jotka heikentävät työntekijöiden hyvinvointia ja voivat jopa johtaa työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Madridin Carlos III -yliopiston professori Ana Belén Muñoz Ruiz, joka johti INNOVAWORKING-hanketta, korosti työehtosopimusneuvottelujen merkitystä innovatiivisten työaikamallien käyttöönotossa. Kaikissa tapaustutkimuksissa ilmeni selkeä yhteys joustavien työaikajärjestelyjen (FWA) ja työajan lyhentämisen välillä. Siellä missä työehtosopimuksia oli käytössä, saavutettiin myönteisempiä tuloksia. Hajanaiset tai puuttuvat sopimusrakenteet rajoittivat kehitystä. Hanke tarkasteli työaikakäytäntöjä Suomessa, Espanjassa, Irlannissa, Unkarissa, Ranskassa ja Alankomaissa.

Suomi: Kenen jousto?

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven esitteli tutkimustuloksia Suomesta, jossa keskityttiin majoitus- ja ravitsemusalaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin – matalapalkkaisiin ja naisvaltaisiin aloihin, joilla esiintyy epäsäännöllisiä työaikoja ja henkilöstöpulaa.

Suomessa on yksi Euroopan joustavimmista työaikalaeista, joka sallii merkittävää päivä- ja viikkotason vaihtelua. Käytännössä jousto palvelee kuitenkin usein työnantajan tarpeita, erityisesti palvelutilanteisiin reagoimisessa, eikä paranna työntekijän autonomiaa tai elämänlaatua. Tutkimuksessa havaittiin ennakoitavuuden puutetta ja korkeaa työkuormitusta, eikä työntekijälähtöisille ratkaisuille – kuten lyhyemmälle työviikolle tai omiin tarpeisiin sopivalle aikataululle – ollut tilaa.

Keskustelu ylityöstä on yleisempi kuin keskustelu työajan lyhentämisestä, johtuen henkilöstöpulasta kyseisillä aloilla. Van Gerven korosti, että näille aloille tarvitaan vahvempia työehtosopimuksia, ja joustavuus pitäisi nähdä työmarkkinoilla hyötynä, eikä kustannusten kautta.

Katso video, jossa van Gerven painottaa sekä työehtosopimusten ja lainsäädännön merkitystä Suomessa.

Euroopassa eri mallit, mutta yhteiset haasteet

Muualla Euroopassa lähestymistavat ja tulokset vaihtelevat:

• Espanjassa edistys saada aikaiseksi muutoksia lakiteitse on ollut hidasta, mutta espanjalainen ay-liike ajaa lyhyempää työaikaa ja työntekijöiden oikeutta irrottautua työstä. Työehtosopimusneuvottelujärjestelmä on vahva, mutta ongelmia on muun muassa palkattomissa ylitöissä ja alakohtaisessa epätasa-arvossa.
• Ranskassa on vahva työehtosopimuskulttuuri olemassa, ja periaatteessa ympäristö on avoin uuden kokeilulle. Maassa on olemassa laki, joka turvaa työntekijöiden oikeutta irrottautua työstä. Alankomaissa työn joustavuus on lainsäädännön ja työkulttuurin ytimessä. Osa-aikaisuus on todella yleistä Hollannin työmarkkinoilla.
• Irlannissa etätyöskentely on edelleen harvinaisempaa, eikä neljän päivän työviikkoon ole ollut realistisia valmiuksia, vaikka parannuksia työaikaan on syntynyt. Irlannissa on mm. parannettua vanhempainvapaita ja paikallisesti joustavuutta esim. hoivavapaassa. Työehtosopimusten kattavuus on nousussa EU:n vähimmäispalkkadirektiivin myötä.
• Unkari erottuu muista maista: työajan lyhentämisen sijaan painopiste on siirtynyt pitkien ylityötuntien mahdollistamiseen. Hallitus ei tue työehtosopimusjärjestelmiä, ja joustavuutta esiintyy lähinnä IT-alalla.

Digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat vahvasti myös työaikakenttää. Professori Jesús R. Mercaderin mukaan uudet teknologiat pirstoloittavat työaikaa ja lisäävät työtahtia. ETUI:n Agnieszka Piasna varoitti, että ilman vahvaa sääntelyä digitaaliset työkalut voivat johtaa työvoiman tehostamiseen samalla kun työaika pysyy ennallaan, mutta työntekijöiden autonomia kärsii (esimerkiksi alustatyö).

Lain ja työehtosopimusten roolit

Eurooppalaiset ammattiliitot ovat yksimielisiä: tarvitaan työehtosopimusneuvottelua ja selkeitä oikeudellisia rajoja, jotta joustavuus parantaa eikä heikennä työoloja. Mm. ETUC:n, CCOO:n ja UGT:n mukaan työajan lyhentämisen tulee tapahtua turvatulla palkalla ja paremmalla suojelulla – muuten matalapalkkaiset ja epävarmassa asemassa olevat työntekijät voivat joutua hyväksikäytetyiksi.

Myös työnantajajärjestöt osallistuivat keskusteluun. Vaikka tes-neuvottelua pidettiin oikeana välineenä, huolta esitettiin pakollisten työajan lyhennysten vaikutuksista pienyrityksiin, tuottavuuteen ja työllisyyteen.

Työaika vaatii uudelleenarviointia – työntekijät keskiössä

Hanke osoittaa, että työajan lyhentäminen ja joustot eivät ole yhden mallin ratkaisuja. Onnistuminen edellyttää vahvaa institutionaalista tukea, alakohtaisia lähestymistapoja ja työntekijöiden aitoa osallistumista. Suomen tapaus osoittaa, että edistyksellinen lainsäädäntö ei yksin riitä – muutos vaatii työntekijälähtöistä otetta, erityisesti kuormittavilla ja aliresursoiduilla aloilla.

Hankkeen tulokset on nyt julkaistu e-kirjana: ”Innovative Cases on Working Time Reduction and Flexible Working Time Arrangements in Europe”. Työn tulevaisuudesta käytävän keskustelun keskellä nämä havainnot tarjoavat arvokkaita oppeja siitä, miten työaikaa voidaan uudistaa reilulla, kestävällä ja osallistavalla tavalla.

Lataa e-kirja täältä.

ETUC:n seminaari 23.6.2025

Tutustu myös ETUC:n raporttiin “ETUC Study on Working Time Reduction in Collective Agreements”, joka tarkastelee työajan kehitystä mm. 119 eurooppalaisen työehtosopimuksen analyysin kautta. Raportti julkaistaan ETUC:n tilaisuudessa 23.6. Keskusteluja voi seurata verkon välityksellä.