Riitta Koskinen, joka toimii sopimusasiantuntijana Teollisuusliitossa, vietti melkein kolme kuukautta työkierrossa FinUnionsissa. Syksy Brysselissä vierähti hetkessä ja kalenteri täyttyi nopeaan tahtiin kiinnostavalla ohjelmalla.

Tarkoitus oli tulla työkiertoon jo vuonna 2021, mutta korona pisti siihen stopin, ja vierailun piti siirtää. Syyskuussa 2023 Koskinen pakkasi laukkujaan ja suuntasi kohti Brysseliä. Tässä kohtaa sopimusasiantuntija on jo koti-Suomessa, ja työarki pyörii taas tutuissa ay-ympyröissä. Mitä jäi mieleen?

”Kyllä päätöksenteko EU:ssa on paljon tutumpaa työkierron jälkeen. Kiinnostavaa oli nähdä miten mepit työskentelevät, ja miten suuri mahdollisuus mepeillä on vaikuttaa yksittäisinä henkilöinä parlamentin työhön. Se tapahtuu esimerkiksi esittelijänä valiokunnassa, kun parlamentin kantaa lähdetään rakentamaan”, Koskinen mainitsee.

Koskisen ymmärrys ”Brysselin kuplan” toimintaan on kasvanut.

”Tämä on ollut pikaoppikurssi EU:hun. Olen tutustunut ajankohtaisiin aiheisiin, päässyt erikoistapahtumiin ja kuuntelemaan vaikutusvaltaisia ihmisiä ay-liikkeestä lähtien, tutkijoihin sekä businessvaikuttajiin hyvin lyhyessä ajassa”, hän kertoo.  

Miten aiot hyödyntää uusia oppejasi omassa työssäsi?

”Pääsin seuraamaan läheltä, miten edunvalvontatyötä tehdään. Se on ollut arvokas kokemus. Nyt tiedän miten voin viedä omia näkemyksiä eteenpäin ja keneen puoleen voi kääntyä. Huomasin myös, että täällä kuunnellaan, kun on kerrottavaa, mikä on hyvä asia”.

Hän jatkaa:

”Tulen jatkossakin seuraamaan työn kannaltani tärkeitä EU-asioita. Aina pystyy ammentaa puolin ja toisin”, Koskinen sanoo ja viittaa UNIn graafisen alan sosiaalidialogin -ryhmään, johon hän osallistuu säännöllisesti.

Kaupunki tutuksi seikkailumielellä

Bryssel koostuu 19 kunnasta. Se on pikkukaupunki moneen muun metropoliin verrattuna. Kaupunki osasi myös näyttää parhaat puolensa ja yllättää.

”Vaikka sää on syksyn aikana ollut enimmäkseen harmaata ja sateista, kaupunki oli minulle myönteinen yllätys. En ehtinyt kaikissa kortteleissa käydä kotikunnassani Schaerbeekissa, mutta tiet ovat tulleet tutuksi. Aina löysin jotain uutta ja mielenkiintoista kun lähdin liikkeelle”.

Hän kertoo seikkailleensa usein bussilla tai ratikalla ilman tiettyä päämäärää viikonloppuna.

”Julkinen liikenne on todella hyvä. Kuukausilipun saa ostettua 49 eurolla (Mobib-kortti) Kiosk -myyntipisteistä tietyillä metroasemilla. Kortilla voi liikkua metrolla, ratikalla ja bussilla Brysselin sisällä”, hän kehuu.

”Mieleen jäi erityisesti Flageyn alue Ixellessä. Siellä oli valaistu aukio ja vieressä pieni lampi, keskellä kaupunkia”, hän muistelee.

Kolme kuukautta on lyhyt aika

Koskinen olisi mielellään viettänyt pidemmän aikajakson Brysselissä. Aika meni liiankin nopeasti ja moni asia vei niin sanotusti mukanaan. Koskinen seurasi tekoälyn sääntelyä EU:ssa, sekä myös kansainvälisesti mitä on tekeillä, ja kirjoitti siitä blogin.

Yksi tapahtuma on jäänyt yli muiden hänen muistiinsa. Koskinen kävi European Movement International’n järjestämässä ”Women of Europe Awards” -tilaisuudessa marraskuussa. Viisi naista eri yhteyksistä palkittiin.

”Muistan vieläkin palkitun ukrainalaisen lääkärin Yuliia Paiesvkan, joka tulkin avulla kertoi työstään. Se oli pysähdyttävää. Toinen palkittu oli naispuolinen Shara Islam, joka edistää keskusteluja keskeisistä eurooppalaisista kysymyksistä, kuten muuttoliikkeestä, sukupuolten tasa-arvosta ja EU-integraatiosta. Heille kuuluu kaikki kunnia tärkeästä työstä”.

Parlamentissa tuli käyty yhteensä neljä kertaa. Ymmärrettävistä syistä tapaamisia sovitaan aina etukäteen, ja asialista pidetään hyvin tiiviinä.

Riitta Koskinen koki, että työkierto oli sinänsä hyvä sukellus EU:hun.

”Työkiertoni FinUnionsissa vastasi odotuksiani, ja suosittelen tätä muille ay-työntekijöille. Työkiertoon on hyvä varata vähintään kaksi tai kolme kuukautta, lyhyemmässä ajassa ei saa tarpeeksi irti”, hän painottaa.

Etukäteen on hyvä valmistautua siihen, mitä tulee tekemään ja selvittää, miten parlamentin sivut toimivat, niin pääsee heti käyntiin. Omasta kalenterista kannattaa myös raivata riittävästi aikaa.

”ETUC:lta tulee välillä nopealla aikataululla kutsuja, ja on hyvä, varautua ad hoc -tilanteisiin. Aikaa menee myös aineistojen lukemiseen ja eri aiheiden tutustumiseen. Sen lisäksi englannin kieli pitää olla kohtuullinen, jotta saa keskusteluista enemmän irti”, hän listaa parhaita vinkkejään.

Jos hän nyt tekisi uuden suunnitelman, niin hän ehkä ajoittaisi vierailun kahdelle eri EU:n puheenjohtajamaiden ajalle. Työkierto voisi alkaa loppuvuoden tuntumalla ja kestäisi yli uuden vuoden.

”Se voisi olla kiinnostavaa nähdä eri pj-maiden painotukset ja saavutukset, sekä miten lähdetään liikkeelle uuden pj-kauden aikana”, hän lisää.

Koskisen työkierto numeroina:

• Montako kertaa kävit parlamentissa? 4 kertaa.

• Montako suomalaista ja muunmaalaista meppiä tapasit tällä ajalla? 4 suomalaista, 1 tanskalainen ja 1 saksalainen meppi.

• Montako parlamentin täysistuntoa seurasit? 4 täysistuntoa.

• Montako Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n johtajaa ehdit nähdä livenä? 4 johtajaa.

Riitta Koskinen esittää kiitokset FinUnionsille, SAK:lle ja STTK:lle sekä Teollisuusliitolle, että hän pääsi toteuttamaan yhden haaveistaan.