Siirry sisältöön
Sosiaalinen vuoropuhelu on olennainen osa eurooppalaista demokratiaa. Kuva: iStock.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua halutaan edistää EU:ssa ja kansallisella tasolla

Komissio on julkistanut tänään esityksensä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi EU:n tasolla. Osana tätä aloitetta komissio esittää ehdotuksen neuvoston suositukseksi. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n mukaan aloite on hyvä, mutta järjestö peräänkuuluttaa konkreettisempaa otetta.

Komissio ehdottaa neuvoston suositusta, jossa esitetään, miten EU-maat voivat edelleen vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja kansallisella tasolla. Komissio esittää myös tiedonannon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta ja edistämisestä EU:n tasolla. Työmarkkinaosapuolet osallistuivat tiiviisti näiden aloitteiden valmisteluun.

Suosituksella halutaan edistää ja vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelujen, edellytyksiä kansallisella tasolla. Komission suositellaan myös, että jäsenmaat kannustavat työmarkkinaosapuolia tarkastelemaan uusia työmuotoja ja epätyypillisiä työsuhteita sekä tiedottamaan laajasti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun hyödyistä ja mahdollisesti käyttöön otetuista työehtosopimuksista. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu nähdään tärkeänä osana Euroopan sosiaalista mallia. Sen ansiosta työmarkkinaosapuolet (työnantajien ja työntekijöiden edustajat) voivat osallistua aktiivisesti esimerkiksi sopimusten kautta unionin sosiaali- ja työllisyyspolitiikan valmisteluun.  

Komissio esittää myös toimenpiteitä, jotka edistävät työmarkkinaosapuolten roolia EU:n päätöksenteossa. Yksi keino olisi kerätä eri alojen Euroopan tason työmarkkinaosapuolten näkemyksiä EU:n poliittisista painopisteistä ennen komission työohjelman laatimista. Toinen olisi, että komissio perustaa yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa esimerkiksi tutkimusverkoston, jonka tehtävänä on seurata ja edistää EU:n tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Sen lisäksi halutaan myös vahvistaa alakohtaista Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua nykyaikaistamalla sen kehystä tiiviissä yhteistyössä EU:ssa toimivien työmarkkinaosapuolten kanssa.

Sosiaalidialogi tärkeä väylä ammattiyhdistysliikkeelle

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on kehottanut komissiota asettamaan sosiaalisen vuoropuhelun Euroopan päätöksenteon ytimeen. Tänään julkaistussa lehdistötiedotteessa kattojärjestö peräänkuuluttaa konkreettisia toimia. Jotkut ehdotetuista toimenpiteistä kuvastavat komission aikomusta tukea vahvempaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kaikilla tasoilla – mutta tätä on ETUCin mukaan seurattava jatkuvalla sitoutumisella.

Ehdotus neuvoston suositukseksi voisi ETUC:n arvion mukaan saada aikaan parannuksia kansallisella tasolla, erityisesti silloin, kun ammattiliitot pyrkivät parantamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Myönteisiin ehdotuksiin sisältyy jäsenvaltioiden sitoutuminen mm. seuraaviin asioihin: työntekijöiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen yhdistymis- ja työehtosopimusneuvotteluissa, mukaan lukien palkka, työmarkkinaosapuolten valmiuksien huomioiminen kehittämisaloitteissa sekä työmarkkinaosapuolten täysimääräisesti mukaan ottaminen päätöksentekoon. Tässä halutaan myös edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden työehtosopimusten kattavuutta.

Mitä tulee komission tiedonantoon, ETUC suhtautuu myönteisesti ehdotukseen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun koordinaattorista jokaiseen komission pääosastoon ja tehostettuun osallistumiseen ennen komission työohjelmaa. Kattojärjestö toivoo jatkossakin selkeää ja avointa prosessia, jossa komissio käsittelee neuvoteltuja eurooppalaisia ​​sopimuksia, jotta niistä tulee oikeudellisesti sitovia.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Euroopan ytimessä

ETUC:n varapääsihteeri Claes-Mikael Ståhl herätteli keskustelua komission aloitteesta jo eilen Social Europe -verkkolehdessä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun on oltava Euroopan tulevaisuuden ytimessä, hän painotti kirjoituksessaan.

”Sosiaalinen vuoropuhelu on olennainen osa eurooppalaista demokratiaa, ja sillä varmistetaan, että työssäkäyvillä on sananvalta työelämään liittyvissä päätöksissä”, hän totesi.

Aloite voidaan myös varapääsihteerin mukaan nähdä tärkeänä tilaisuutena komissiolle ja jäsenvaltioille lähettää selkeä viesti, että ne ovat sitoutuneet sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen, joka perustuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimuksiin.

Eurooppalainen kattojärjestö pitää kuitenkin ongelmallisena, että komission tiedonanto ja suositusehdotus eivät selvennä olemassa olevaa prosessia, jolla osapuolten neuvottelemat sopimukset tehtäisiin oikeudellisesti sitoviksi. 

Komissio ei myöskään tarkenna eri tasoilla tehtyjen sopimusten suhdetta toisiinsa. Tällä hetkellä komissio lykkää sektorikohtaisten sopimusten toimeenpanoa viittaamalla keskitettyihin sopimuksiin. Suositus ei nykymuodossaan tuo lisää selvyyttä erittäin hankalaan tilanteeseen, jossa komissio voi käytännössä päättää etenemisestä täysin mielivaltaisesti.

Seuraavaksi jäsenmaat keskustelevat komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen. Kun ehdotus on hyväksytty, siinä kehotetaan jäsenmaita toimittamaan komissiolle joukko toimenpiteitä, joista on keskusteltu työmarkkinaosapuolten kanssa suosituksen täytäntöönpanemiseksi.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen on kirjattu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin (8. periaate). Muita jo annettuja lainsäädäntöaloitteita, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, ovat mm. komission ehdotus direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa sekä EU:n vähimmäistoimeentulosuositus.

Teksti muokattu 30.1.2023, jolloin tekstiin on lisätty kaksi kappaletta liittyen osapuolten sopimuksiin sekä sektorikohtaisiin sopimuksiin viimeisen väliotsikon alle.