COVID-19 muutti kaiken. Etätyöstä tuli yleinen käytäntö monille työntekijöille pandemian aikana. Vuonna 2019 vain 5 prosenttia eurooppalaisista teki etätyötä. Huhtikuussa 2020 luku hyppäsi lähelle 40 prosenttia. Hybridityömuodot ovat tulleet jäädäkseen. Etätyö ja hybridityö herättävät kysymyksiä siitä, miten olemassa olevaa oikeudellista kehystä voidaan soveltaa ja valvoa, jotta ne sopisivat jatkossakin digitaaliseen aikakauteen.

”Työelämä on muuttunut nopeasti, ei pelkästään teknisen kehityksen myötä, vaan myös pandemian vauhdittamana. Parlamentti on kehottanut vuosi sitten antamassaan päätöslauselmassa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotukset työntekijän oikeudesta irtautua työstä sekä oikeudenmukaisesta etätyöstä”, Euroopan komission työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit sanoi avauspuheessaan parlamentin ja komission yhteisessä konferenssissa.

Tiistaina pidettävissä konferenssissa käsiteltiin etätyötä ja työntekijöiden oikeutta irtautua työstä. ​​EU:n toimielinten ja työmarkkinaosapuolten näkökulmat tulivat hyvin esille.

Etätyö mahdollisti sen, että moni työntekijä pystyi jatkaa työskentelyä turvallisesti pandemian aikana ja sen ansiosta myös yritykset pysyivät pystyssä. Ilman tätä kehitystä vaikutukset Euroopan talouksiin olisivat olleet paljon ankarammat, komissaari Schmit arvioi.

”Etätyöllä voidaan lisätä tuottavuutta, parantaa joustavuutta ja kannustaa työelämän tasapainoa. Näiden mahdollisuuksien kanssa syntyy kuitenkin mahdollisia haittoja, kuten riittämättömät työolot sekä arvaamattomat työaikataulut ja ylityö”, hän sanoi.

Komission tavoitteena on tukea Euroopan talouden digitalisaatiota varmistaen työntekijöille riittävät työolot, työelämän tasapainon sekä asianmukaisen työturvallisuuden.

”Tähän tarvitsemme johdonmukaisen lainsäädännön, joka toimii sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ottaen huomioon kansallisten toimiala- ja alakohtaiset erityispiirteet”, Schmit lisäsi.

Tällä hetkellä ei ole olemassa EU-tason lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin ja säänneltäisiin suoraan työntekijöiden oikeudesta irtautua työstä. Työaikadirektiivissä (direktiivi 2003/88/EY) viitataan kuitenkin useisiin oikeuksiin, jotka liittyvät epäsuorasti samankaltaisiin asioihin, erityisesti päivittäisiin ja viikoittaisiin vähimmäislepoaikoihin, joita vaaditaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi.  

Lisäksi oikeus irtautua työstä liittyy parempaan työn ja perhe-elämän tasapainon saavuttamiseen, mikä on ollut viimeaikaisten eurooppalaisten aloitteiden ytimessä – esimerkiksi sosiaalisen pilarin 9. periaatteen (”Työ-elämän tasapaino”) ja 10. periaatteen (”Terve, turvallinen ja hyvin mukautettu työympäristö ja tietosuoja”) sekä työ- ja perhe-elämän tasapainoa koskeva direktiivin mukaan.

Keskustelu tästä oikeudesta on yllättävän monimutkainen, ja se kattaa monia politiikanaloja, Schmit myönsi.

”Meillä on oltava selkeät säännöt ja suojatoimenpiteet, sillä tiedetään, että yksi malli ei sovi kaikille yrityksille.”

Usealla jäsenvaltioilla, kuten Belgia, Ranska, Italia ja Espanja, on jo lainsäädäntöä tällä alueella. Joissakin EU:n maissa tämä oikeus on evätty. Siksi on tärkeää vahvistaa tätä oikeutta Euroopan tasolla.

Schmitin mukaan komissio on sitoutunut jatkamaan lainsäädäntötoimia. Komissio tekee laajaa tutkimusta etätyön kehityksestä ja vaikutuksista sekä työntekijöiden oikeudesta irtautua työstä.

ETUC: Etätyöntekijöiden palkka ja kohtelu pitää olla kunnossa

ETUCin apulaispääsihteeri Esther Lynchin osallistui paneeliin, jossa kuultiin eri työmarkkinaosapuolten näkemyksiä. Direktiivi on hänen mielestä paikallaan.

”On meidän tehtävämme toteuttaa tätä yhdessä”, hän kommentoi ja esittää kansainvälisen ay-liikkeen lähtökohdat.

ETUC haluaa varmistaa, että etätyö on työntekijälle vapaaehtoista.

”Etätyöntekijöillä tulee olla oikeus samaan palkkaan ja samaan kohteluun kuin muilla työntekijöillä. Etätyötä tekeviä ei saisi syrjitä.”

Työpaikan johtamiskulttuuri on Lynchin mukaan keskiössä.

”Millaista johtajuutta näytämme, jos lähetämme viestejä henkilökunnalle klo 22 illalla. Muutos on tultava ylhäältä.”

ETUC haluaa myös varmistaa, ettei työntekijälle koidu lisäkustannuksia etätyöskentelyn takia. Toimiston hoitaminen kotoa käsin voi olla kallista.

Työnantajan liiallinen valvonta korona-ajan etätöissä ja esimiesten ns. ”kotikäynnit”, jotka ovat kantautuneet ETUCin tietoon, on huolestuttava.

”Meidän on tunnistettava seksuaalisen häirinnän vaarat myös etätöissä”, Lynch huomautti.

BusinessEurope: Autonomisen sopimuksen kehittäminen suotavaa

Työnantajajärjestö BusinessEurope on todennut, että olisi parempi luottaa eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuonna 2020 solmimaan puitesopimukseen digitalisaation pelisäännöistä työelämässä kuin tehdä kaikkia yrityksiä sitovaa lainsäädäntöä.

BusinessEuropen johtaja Maxime Cerutti perusteli asian näin:

”Meillä ei pitäisi olla sääntöpohjaista lähestymistapaa. Se mikä ratkaisee, on kumppanuuskulttuuri, joka pitäisi riittää, ja joka on vahvuutemme Euroopassa.”

Ceruttin mukaan parempi lähestymistapa olisi syventää nykyistä sopimusta.

”Ymmärrämme, että direktiivi olisi ammattiliittokollegojen mielestä parempi vaihtoehto. Olemme työnantajien puolelta valmiit tutkimaan asiaa tarkemmin.”

Euroopan parlamentin jäsen Alex Agius Saliba (S&D, Malta), joka on esittelijä parlamentin päätöslauselman osalta, ilmaisi huolensa työelämän peruuttamattomista muutoksista.

”Jotkut yritykset ovat pandemian aikana vaatineet työntekijät tekemään etätyötä pysyvästi. Tiedämme myös, että ihmiset, jotka työskentelevät kotona, tekevät todennäköisemmin töitä enemmän. Työajan ja vapaa-ajan välinen raja on hämärtynyt. Liiallinen digivälineiden käyttö aiheuttaa väsymystä ja pahimmassa tapauksessa uupumusta.”

”Tarvitsemme pikaisesti työntekijöille oikeuden irtautua työstä eurooppalaisen direktiivin avulla. Lisäksi tarvitsemme puitteet etätyölle”, Saliba painotti.

Pallo on nyt Euroopan komissiolla, jolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus.

Nauhoitus konferenssista löytyy tästä.

Eurofoundin tietopakki:

• Eurofoundin mukaan etätöitä tekevät työntekijät ylittävät kaksi kertaa todennäköisemmin 48 tunnin työaikarajan kuin paikan päällä olevat työntekijät.
• Etätyötä tekevät työntekijät työskentelevät huomattavasti todennäköisemmin myös vapaa-ajallaan.
• Eurofound arvioi myös, että noin 37 prosenttia eurooppalaisista työtehtävistä voisi suorittaa etätyössä.