Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) käsitteli tänään mietintöluonnosta syöpää, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita koskevan direktiivin (CMRD) kuudennesta tarkistuksesta. Direktiivin tavoitteena on parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vähentämällä altistumista vaarallisille aineille työpaikoilla.

Alkuperäinen direktiivi (2004/37/EY) on ollut voimassa vuodesta 2004 ja sitä on aiemmin tarkistettu viisi kertaa. Arvioiden mukaan EU:ssa noin 120 000 työntekijää sairastuu vuosittain työperäiseen syöpään. Valiokuntakäsittelyn keskiössä on ollut tavoite edetä kohti nollavisiota työperäisten syöpien ja kuolemien osalta.

Mietinnön esittelijänä toimii belgialainen europarlamentaarikko Liesbet Sommen (EPP). Hänen mukaansa direktiivin tarkistus jatkaa pitkää, näyttöön ja kolmikantaiseen valmisteluun nojaavaa perinnettä. Direktiivin soveltamisala on laaja ja koskee muun muassa valmistavaa teollisuutta, terveydenhuoltoa, pelastuspalveluja, jätehuoltoa ja kiertotaloutta.

”Mietintö sisältää myös vahvemman sukupuolinäkökulman, koska altistumismallit ja terveysvaikutukset voivat erota naisten ja miesten välillä”, esittelijä kertoi. 

Koboltti, isopreeni ja hitsaushuurut keskiössä

Mietinnössä esitetään uusia tai päivitettyjä raja-arvoja useille aineille, joista koboltti herätti vilkkainta keskustelua. Koboltti on terveydelle vaarallinen aine, mutta samalla myös strategisesti tärkeä raaka-aine muun muassa vihreässä siirtymässä ja akkuteknologiassa.

”Raaka-aineautonomiastrategia on yksi EU-prioriteetti nykyään. Sen lisäksi on selkeä tarve välttää sitä, että koboltin jalostustoiminta siirtyisi muuhun kuin EU-maihin, joissa on heikommat työterveys- ja turvallisuusstandardit”, Sommen sanoi.

Esittelijä listasi tärkeimmät osiot mietinnössään. Siihen on sisällytty isopreenin EU-tasoisen altistusrajan Kemikaaliviraston ja työterveys- ja turvallisuuskomitean suositusten mukaisesti. Hitsaushuurujen sisällyttäminen direktiivin piiriin pitäisi onnistua silloin, kun ne sisältävät syöpävaarallisia aineita (esim. kromi, nikkeli). Erityishuomiota on kiinnitetty palomiehiin ja pelastushenkilöstöön, jotka altistuvat työssään herkemmin vaarallisille aineyhdistelmille.

Näkemyseroja löytyi mm. raja-arvoista ja siirtymäajasta

Päivän keskustelussa nousi esiin selkeä jakolinja progressiivisten ja konservatiivisten puolueryhmien välillä. S&D-, Vihreiden ja Vasemmiston edustajat painottivat tiukempia raja-arvoja ja varoittivat, että liian korkeat kynnysarvot vaarantavat työntekijöiden terveyden. Rahasta ei silloin voi tinkiä.

Komission esittämät muutosehdotukset direktiivissä tulisivat maksamaan 22 000 euroa per yritys vuodessa.

Keskustelussa pohdittiin sitä, mitä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta pitäisi olla valmis maksamaan. Ilman investointeja turvallisuuteen tulee maksu laskettavaksi yhteiskunnille sairauksien myötä. Mepit peräänkuuluttivat kunnianhimoa tavoitteisiin.

Vihreiden ryhmäkoordinaattori Maria Ohisalo kyseenalaisti väitteet isopreenin vähäisistä terveysvaikutuksista ja painotti ennaltaehkäiseviä toimia.

”Onneksi olemme saaneet hyviä neuvoja terveyskomitealta ja on ehdotettu kolmikantakonsensusta. Vihreät tulevat esittämään tarkistuksia ainakin vaarallisista lääkeaineista.

Useat mepit korostivat tarvetta kohdennettuun lääkinnälliseen seurantaan, koulutukseen ja suojaimiin, erityisesti silloin kun altistumista ei voida täysin poistaa.

EPP-, Renew- ja ECR-ryhmien edustajat korostivat teollisuuden realiteetteja, pk-yritysten asemaa ja tarvetta kuuden vuoden siirtymäajalle erityisesti koboltin osalta. Noin 90 prosenttia EU:n yrityksistä ovat mikroyrityksiä.

”Yrityksillä pitää olla kunnon välineet toteuttaa siirtymää”, Mariateresa Vivaldini (ECR, Italia) sanoi.

Esittelijä ja osa varjoesittelijöistä korostivat tarvetta tasapainottaa työntekijöiden suojelua ja EU:n teollista kilpailukykyä. Osa mepeistä puolestaan painotti, että työntekijöiden ei pitäisi joutua maksaa terveydestään ja turvallisuudestaan hintaa geopoliittista ja taloudellisista intresseistä.  

Komission edustaja Luisa Cabral vahvisti komission olevan valmis etenemään kolmikantaneuvotteluihin ja korosti, että direktiivin tarkistus liittyy suoraan laadukkaiden työpaikkojen agendaan. Komission mukaan koboltille esitetty siirtymäaika on tarpeen, jotta yritykset ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tärkeää olisi myös, että raja-arvot arvioidaan vähintään viiden vuoden välein.

Direktiivin keskeiset aineet

Koboltti

• Komission ja työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antavaan komitean (ACSH) suositus: 10 µg/m³ (mikrogrammaa kuutiometrissä)
• Osa mietinnössä esitetyistä raja-arvoista on korkeampia (eli sallii enemmän altistumista), mikä herätti kritiikkiä
• Ehdotettu kuuden vuoden siirtymäaika yrityksille

Isopreeni

• Uusi EU-tason altistusraja
• Perustuu Kemikaaliviraston ja kolmikantaisen asiantuntijakomitean suosituksiin

Hitsaushuurut

• Direktiivin piiriin silloin, kun sisältävät CMR-aineita
• Merkittävä edistysaskel erityisesti teollisuuden ja rakennusalan työntekijöille