Siirry sisältöön
In English

Työolodirektiivin uudistus etenee – jäsenmaat yhteisymmärrykseen sisällöstä, neuvottelut EP:n kanssa tulossa

EU-jäsenmaat ovat päässeet keskenään alustavaan yhteisymmärrykseen työolodirektiiviin tehtävistä muutoksista. Yksi hankkeen suurimmista kysymyksistä on, kuinka määritellään työntekijä.

Meneillään oleva EU-lakiuudistus koskee sitä, mitä tietoja työntekijöillä on oikeus saada palvelussuhteestaan kirjallisesti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi työajat, irtisanomisaika, palkka ja oikeus sosiaaliturvaan. Lisäksi direktiivillä on tarkoitus asettaa kokonaan uusia vähimmäistyöehtoja. 

Jäsenmaiden ministerit hyväksyivät torstaina 21. kesäkuuta yleisnäkemyksensä uudistuksesta. Samaan aikaan hanke etenee Euroopan parlamentin puolella, ja yhteisiin neuvotteluihin päästäneen tulevina kuukausina. 

Komission tavoitteena on ulottaa uudet säännöt koskemaan aiempaa laajempaa työntekijäjoukkoa. 

Tämä tapahtuisi muuttamalla EU-tason työntekijän määritelmää siten, että yhä useammat työtä tekevät voisivat tulla määritellyksi työntekijöiksi ja siten päästä työntekijöille kuuluvien oikeuksien piiriin.

Komissio haluaisikin laajentaa määrittelyä direktiivin olemassaolon aikana saatujen EU-tuomioistuimen päätösten mukaiseksi. Komission mukaan näin saataisiin EU:ssa jopa useampi miljoona uutta työntekijää direktiivin piiriin.

Juhannuksen alla jäsenmaat kuitenkin totesivat, että ne haluaisivat työntekijän määrittelyn tapahtuvan jäsenmaatasolla. 

Euroopan parlamentista on puolestaan tullut tukea komission linjalle eli työntekijän EU-tason määritelmän laajentamiselle. 

Myös suomalaisten palkansaajajärjestöjen mielestä EU-tason työntekijän määritelmää pitäisi kehittää siten, että yhä useammin myös epävarmassa tilanteessa olevat työtä tekevät pääsevät työntekijöille kuuluvien oikeuksien piiriin. 

Tässä on tärkeää huomioida myös itsensätyöllistäjien asema ja erottaa siinä aito itsensätyöllistäjä ja näennäisyrittäjyys. Suomen palkansaajajärjestöjen mielestä on varmistettava, että näennäisyrittäjät, jotka ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa, pääsevät varmuudella työolodirektiivin vähimmäisoikeuksien piiriin. 

Näennäisyrittäjillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka ovat nimellisesti yrittäjäasemassa mutta jotka tosiasiallisesti täyttävät työntekijän tunnusmerkistön.

Samalla lakiuudistus on myös mahdollisuus parantaa nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa. 

Suomalaiset palkansaajajärjestöt kannattavat uudistukseen sisällytettäväksi työajan vakiintumismallia. Sen mukaan työntekijälle olisi taattava tietty työtuntien vähimmäismäärä silloin, kun työtuntien määrä on vakiintunut tietylle tasolle. 

Tämä lisäisi nollatuntisopimuksilla työskentelevien työajan ennustettavuutta. 

Nyt tekeillä olevilla uusilla säännöillä korvattaisiin nykyinen työsuhteen kirjallisia ehtoja koskeva direktiivi (Written Statement Directive). 

FinUnionsin uutinen 7.2.2018: Tavoitteena selkeämmät työehdot myös epätyypillisiin työsuhteisiin – Komission 21.12.2017 antaman ehdotuksen sisältö