Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet koskettavat vuosittain miljoonia työntekijöitä Euroopassa. Euroopan parlamentti vaatii tiukempia toimia työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Hyvä niin, koska tilastot osoittavat, että haasteet ovat edelleen suuria myös Suomessa.

Euroopan parlamentti vaatii vahvempia toimia työturvallisuuden parantamiseksi EU:ssa. Parlamentti hyväksyi viime viikolla päätöslauselman, jossa kehotetaan komissiota ja jäsenmaita tehostamaan toimia työtapaturmien, työperäisten sairauksien ja kuolemantapausten vähentämiseksi.

Taustalla ovat huolestuttavat luvut. Vuonna 2023 EU:ssa kuoli 3 298 työntekijää työtapaturmissa, ja noin 2,8 miljoonaa tapaturmaa johti vähintään neljän päivän poissaoloon. Erityisen riskialttiita ovat rakennus-, kuljetus-, teollisuus- ja maatalousalojen työntekijät. Lisäksi nuorilla ja ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on keskimääräistä suurempi riski joutua työtapaturmaan.

Parlamentti kiinnittää huomiota myös työelämän muutokseen. Psykososiaaliset riskit, kuten stressi ja uupumus, ovat kasvussa. Digitaalinen kehitys – erityisesti tekoälyn ja algoritmisen johtamisen yleistyminen – voi lisätä työn kuormittavuutta, kiristää työtahtia ja heikentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.

Samalla ilmastonmuutos tuo työpaikoille uusia riskejä. Kuumuusstressi, äärimmäiset sääilmiöt ja ilman saastuminen vaikuttavat yhä useamman työntekijän terveyteen. Parlamentti vaatii näiden riskien parempaa tunnistamista sekä tehokkaampia suojelu- ja ennaltaehkäisytoimia.

Lisäksi parlamentti korostaa päätöslauselmassaan työsuojeluviranomaisten roolia ja vaatii jäsenmaita varmistamaan riittävät resurssit, henkilöstön ja riippumattomuuden. Komissiota puolestaan kehotetaan arvioimaan tekoälyyn ja uusiin työn muotoihin liittyviä työturvallisuusriskejä tulevassa laadukkaat työpaikat -lainsäädännössä.

Työtapaturmia sattuu Suomessa edelleen paljon

Suomessa sattui vuonna 2025 yhteensä 107 000 työtapaturmaa, joista 87 000 tapahtui työpaikoilla ja 20 000 työmatkoilla. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan työmatkatapaturmien määrä laski hieman edellisvuodesta, mutta työpaikkatapaturmien taso pysyi käytännössä ennallaan.

Yleisimmät tapaturmat ovat edelleen erilaisia kaatumisia, eikä kokonaiskuva ole viime vuosina merkittävästi muuttunut viime vuosina.

Vuonna 2025 Suomessa sattui 10 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vaikka määrä on laskenut edellisvuodesta (2024 dokumentoitiin 17 tapausta), jokainen tapaus on liikaa. Monissa tapauksissa kuolemaan johtaneet onnettomuudet liittyivät puristumisiin tai putoamisiin – tilanteisiin, jotka olisivat olleet ennaltaehkäistävissä paremmilla suojatoimilla ja ohjeistuksella.

Työpaikkaväkivalta yleistyy

Työpaikkaväkivallasta on tullut vakava työturvallisuusongelma Suomessa, erityisesti asiakaspalvelua sisältävillä aloilla. Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä korostaa, että ilmiö näkyy paitsi fyysisinä väkivaltatilanteina myös vakavina uhkailuina, joiden vaikutuksia usein aliarvioidaan.

“Fyysiset väkivaltatilanteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan, mutta yhtä vakavia ovat tilanteet, joissa väkivalta on ‘viittä vaille’. Toistuvat ja vakavat uhkailutilanteet voivat olla ihmisen terveydelle yhtä turmiollisia”, Kähärä sanoo.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan väkivalta, hyökkääminen tai uhkaaminen aiheuttavat noin yhdeksän prosenttia kaikista työtapaturmista Suomessa. Todellinen luku voi kuitenkin olla tätä suurempi, sillä henkiset vammat jäävät usein tilastojen ulkopuolelle.

“Jos fyysistä vammaa ei synny, moni ei hae korvauksia, vaikka olisi vakavasti traumatisoitunut. Ihminen voi olla pitkään työkyvytön pelkän uhkatilanteen seurauksena”, Kähärä huomauttaa.

Ilmiö on selvästi kasvussa erityisesti palvelu-, sosiaali- ja terveysaloilla, joissa työntekijät kohtaavat asiakkaita päivittäin.

Ennaltaehkäisyssä suuria puutteita

Kähärä kritisoi sitä, että monilla työpaikoilla väkivallan riskiä ei edelleenkään tunnisteta riittävän vakavasti. Vaarojen arviointi jää usein pintapuoliseksi, eikä johda konkreettisiin toimenpiteisiin.

“Liian usein todetaan, että riski on pieni eikä mitään tarvitse tehdä. Mutta tämä johtuu usein siitä, että tarvittavia toimenpiteitä pidetään liian kalliina – ei siitä, etteikö ratkaisuja olisi”, hän sanoo.

Keskeisiä keinoja palvelualoilla olisivat esimerkiksi riittävä vartiointi, toimivat turvakamerat sekä rakenteelliset ratkaisut, kuten turvalliset poistumisreitit. Kähärä nostaa esiin myös ongelmallisia työtiloja, joissa työntekijä voi jäädä uhkatilanteessa loukkuun.

“Olen nähnyt liian monta kassapistettä, joissa työntekijä on käytännössä umpikujassa ilman pakotietä.”

Työntekijöiden ensisijainen ohje on selkeä: oma turvallisuus on aina etusijalla.

“Asiakaspalvelijan tehtävä ei ole yksin estää varkauksia tai puuttua tilanteisiin fyysisesti. Hänen pitää varmistaa oma turvallisuutensa ja poistua tilanteesta.”

Työtapaturmista aiheutuu vuosittain isoja kustannukset yhteiskunnalle ja työpaikoille. Ennen kaikkea ne vaikuttavat työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja toimeentuloon.

Vaikka fyysisiä vammoja ei syntyisi, väkivallan uhka voi aiheuttaa vakavia seurauksia työntekijän terveydelle. Kähärän mukaan esimerkiksi aseella uhkaaminen voi johtaa pitkään sairauslomaan.

“Se, että ihminen kokee olevansa uhattuna tai menettää hetkellisesti vapautensa, on niin traumaattista, että siitä harvoin selviää ilman hoitoa.”

Työturvallisuus on kaiken a ja o

Suomeen on parhaillaan valmisteilla lainsäädäntö, joka mahdollistaisi niin sanotun yrityslähestymiskiellon. Sen avulla uhkaavasti käyttäytyvälle henkilölle voitaisiin määrätä määräaikainen (maksimissaan vuoden) pääsykielto kauppaan.

Kähärä pitää uudistusta tärkeänä, vaikka siinä on vielä puutteita.

“Se ei ole täydellinen, mutta se on selvä signaali siitä, että ongelmaan suhtaudutaan vihdoin vakavasti.”

Kähärä suhtautuu myönteisesti myös Euroopan parlamentin tavoitteeseen vahvistaa työturvallisuutta ja edistää nollakuolemaa työpaikoilla.

“Tämä on hyvä suunta. Toivottavasti tämä saa paljon huomiota ja siitä seuraa konkreettisia toimia”, hän painottaa.

Kähärä muistuttaa, että työpaikkaväkivalta on laajempi eurooppalainen ilmiö, joka koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja.

“Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan luvut ovat Euroopan korkeimpia. Siksi tätä ilmiötä pitää tarkastella vakavasti myös työelämässä.”