Helmikuun ensimmäisessä istunnossa työllisyys- ja sosiaalivaliokunta (EMPL) hyväksyi 43 äänellä (3 ääntä vastaan ja 8 tyhjää) mietintönsä EU:n uudesta strategiakehityksestä työterveydelle ja työturvallisuudelle vuoden 2020 jälkeen. Työntekijöille on taattava parempi suojelu altistumiselta haitallisille aineille, työstressille ja toistuville rasituksille.

2000-luvulle sopivien turvallisten ja terveellisten työpaikkojen luomiseksi tarvitaan kunnianhimoisia toimia, joissa otetaan huomioon myös koronakriisistä saadut kokemukset. Europarlamentaarikko Marianne Vindin (S&D, Tanska) laatimassa mietinnössä korostetaan tarvetta hyödyntää kokemukset pandemiasta ja kehotetaan jäsenmaita laatimaan kansallisissa työterveys- ja työsuojelustrategioissaan valmiussuunnitelmia mahdollisia tulevia kriisejä varten.

Marianne Vind oli tyytyväinen saamaansa laajaan tukeen työllisyyskomiteassa, ja kommentoi asiaa Euroopan parlamentin lehdistötiedotteessa näin:
”Tämä on vahva signaali komissiolle. Emme voi hyväksyä sitä, että tuhannet työntekijät sairastuvat vuosittain työnsä vuoksi. Meidän on tehtävä enemmän”, hän sanoi.

Parlamentti käsittelee mietintöä täysistunnossa maaliskuussa.

Työllisyysvaliokunnan keskusteluissa jäsenet vaativat muun muassa EU:n direktiiviä psykososiaalisista riskeistä ja työhyvinvoinnista työuupumuksen ja stressin torjumiseksi. He näkevät myös, että biologisten tekijöiden direktiivin tavoitetarkistus on tarpeen, jotta se soveltuu kriisitilanteisiin. EU:n sisämarkkinoilla työskenteleville olisi myös vahvistettava oikeus olla tavoittamattomissa. Oikeudella olla tavoittamattomissa tarkoitetaan työntekijän oikeutta irrottautua työstä ja työtarkoituksiin käytettävistä digitaalisista viestintävälineistä työajan ulkopuolella ja loma-aikoina. FinUnions on aiemmin uutisoinut aiheesta.

EPP-ryhmän Verónica Lope Fontagné painotti omassa puheenvuorossaan, sitä, että pandemia-aikana työ ja vapaa-aika ovat kietoutuneet tiukemmin yhteen, kun entistä useampi on tehnyt töitä kotona. On syntynyt tarve irtautua työstä ja siihen liittyvästä viestinnästä uudella tavalla. Lisääntyvä etätyöskentely on tutkitusti myös vaikuttanut työntekijöiden jaksamiseen.

Eurofoundin tutkimusten mukaan on yli kaksi kertaa todennäköisempää, että 48 viikkotunnin enimmäistyöaika ylittyy, jos työtä tehdään säännöllisesti kotoa käsin eikä työpaikalla. Lisäksi puolet kaikista EU:ssa menetetyistä työpäivistä johtuu työperäisestä stressistä.

Etätyötä koskevat vähimmäisvaatimukset

Korona-pandemian aikana lähes 50 prosenttia EU-maiden työntekijöistä ovat työskennelleet ainakin osittain etänä, kun osuus ennen pandemiaa oli noin viisi prosenttia.
Parlamentin jäsenet kehottavat komissiota seuraavaksi esittämään lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan etätyötä koskevat vähimmäisvaatimukset kaikkialla EU:ssa.

Työllisyysvaliokunnan jäsenet myös muistuttivat, että Euroopan parlamentti hyväksyi 21. tammikuuta 2021 päätöslauselman, jossa se pyytää komissiolta suosituksia, jossa pureuduttaisiin digitaalisia välineitä työssään käyttävien työntekijöiden oikeuteen olla tavoittamattomissa.

Työllisyysvaliokunnan kokouksesta löytyy myös videotallenne. Katso se täältä.

Lue lisää oikeudesta olla tavoittamattomissa täältä.