Unkari luotsaa EU:n puheenjohtajuutta seuraavien kuuden kuukauden aikana, alkaen 1. heinäkuuta. Viime viikolla Unkari esitteli tavoitteensa tulevalle puheenjohtajakaudelle. Luvassa on seitsemän painopistettä, joista unionin kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen, puolustuspolitiikan edistämien, EU:n laajentuminen sekä laittoman maahanmuuton hillitseminen nousevat listan kärkeen. Sosiaaliset ja työelämään liittyvät asiat jäävät varjoon Unkarin tavoiteohjelmassa.

Ennen Unkarin puheenjohtajakautta on ollut epäselvää, kuinka pahoja ongelmia Unkari aikoo neuvoston puheenjohtajana unionille aiheuttaa. Kun maa esitti pj-kauden ohjelmansa viime viikolla, ilmaan jäi vielä paljon kysymyksiä. Unkari on viime aikoina tullut tunnetuksi EU-vastaisuudestaan ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jatkuvasti pistänyt kapuloita rattaisiin Ukrainan tukipakettien tai Venäjän vastaisten  pakotepakettien äänestyksissä. Orbánin myönteinen suhtautuminen Venäjään ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Sen lisäksi valtapuolue Fideszin puoluepolitiikka edustaa äärioikeiston aatteita, jonka avulla Orbán saattaa pyrkiä vaikuttamaan EU:hun laitaoikeiston avulla puheenjohtajakauden aikana. EU-puheenjohtajuus tuo Orbánille kiistatta lisää huomiota ja mahdollisuuden vaikuttaa EU:ssa käytävään keskusteluun. Vaikka loppuvuosi näin vaalien jälkeen on EU-lainsäädännön suhteen hiljaisinta aikaa, ei puheenjohtajuus silti täysin merkityksetön tehtävä ole uudelle pj-maalle.

Puheenjohtajuuskauden painotukset

Kaikki katseet kääntyvät Unkariin, kun maa saa pj-kapulan Belgialta 1. heinäkuuta alkaen. Unkarin EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma julkaistiin puheenjohtajuuskaudelle avatuilla verkkosivuilla viime viikolla, jolloin Unkarin EU-ministeri János Bóka esitti maan ensisijaisia ​​tavoitteita seuraavalle puolivuotiskaudelle lehdistötilaisuudessa.

Puheenjohtajuuskauden seitsemän painotusta ovat

1) Kilpailukyvyn parantaminen. Unkari haluaa edistää uutta eurooppalaista kilpailukykyohjelmaa (New European Competitiveness Deal), jossa kilpailukyky olisi kokonaisvaltaisesti läsnä osatavoitteena kaikkien eri politiikkojen suunnittelussa.

2) Puolustuspolitiikan vahvistaminen. Erityistä painoarvoa annetaan eurooppalaisen puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiselle.

3) EU:n laajentuminen. Laajentuminen pitäisi perustua jäsenyyskriteereiden täyttämistä noudattavaan käytäntöön (merit-based). Länsi-Balkan nostetaan erityisesti keskiöön.

4) Laittoman muuttoliikkeen hillitseminen. Keskeiseksi elementiksi nostetaan yhteistyö kolmansien maiden kanssa (Pohjois-Afrikka), mukaan lukien lähtö- ja kauttakulkumaat sekä EU:n naapurimaat (Albania jne.). Tässä korostetaan erityisesti ulkorajojen valvontaa ja sen rahoitusta. Mainittakoon myös, että EU pääsi yhteisymmärrykseen uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkapaketista juuri ennen vaalikauden loppua.

5) Koheesiopolitiikka. Unkari pyrkii kaudellaan järjestämään korkean tason strategisia keskusteluja koheesiopolitiikan tulevaisuudesta.

6) Maatalouspolitiikka, joka edistää maanviljelijäkeskeistä, kilpailukykyistä ja kriisinkestävää maatalouspolitiikkaa.

7) Väestön kehityksen haasteet. Unkari haluaa nostaa keskusteluun väestön ikääntymisen, väestölliset kysymykset, jotka kytkeytyvät vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä työn luonteen muutoksen.

Toimia sosiaalisen Euroopan puolesta

Sosiaaliset tavoitteet ja työelämään liittyvät parannukset jäävät ohjelmassa kuitenkin varjoon. Puheenjohtajamaan tavoitteissa todetaan, että unionin suurin työelämähaaste on työvoimapula, joka vaikuttaa käytännössä kaikkiin aloihin ja alueisiin. Työvoimapula ja osaamisvaje estävät yritysten kasvumahdollisuuksia. Siksi Unkari haluaa pj-kautensa aikana keskittyä työvoimapulan ratkaisemiseen, hyödyntää saatavilla olevia työmarkkinavarantoja ja edistää korkeamman työllisyysasteen saavuttamista työikäisen väestön keskuudessa, joka ei ole tällä hetkellä aktiivisesti mukana työmarkkinoilla. Näin ollen EU:n osaamisreservi, jonka tavoitteena on helpottaa kansainvälistä rekrytointia EU:ssa, ja jonka vastaan ay-liike on esittänyt paljon kiritiikkiä, on yksi niistä lainsäädäntöprojekteista, joita saatetaan työstää eteenpäin Unkarin pj-kaudella.

Unkari lupautuu ohjelmassa saattaa päätökseen Euroopan yritysneuvostoja koskevan direktiivin tarkistamisen. Tavoitteena on jatkaa maaliskuun 2024 lopussa julkaistun ”laadukkaita harjoitteluja koskevan paketin” (direktiivi ja neuvoston suositus) käsittelyä. Sopimusta ei kaikista yrityksistä huolimatta syntynyt EU:n työmarkkinaosapuolten välillä työntekijän oikeudesta irrottautua työstä ja etätyöstä, ja tämän odotetaan ohjelman tietojen mukaan johtavan komission lakialoitteeseen vuoden 2024 loppuun mennessä.

Unkarin puheenjohtajakausi mainitsee myös työterveyden ja -turvallisuuden tärkeyden. Kuudes tarkistuskierrosta karsinogeenisten, mutageenisten ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden työturvallisuusrajoja koskevasta direktiivistä odotetaan syyskuussa 2024. Direktiivi tulee myös sisältämään työturvallisuus- ja terveyssääntöjä koboltille, jota käytetään laajalti akkujen tuotannossa.

Sosiaalipolitiikan alalla Unkarin puheenjohtajakausi haluaa keskittyä vammaisten henkilöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen integraatioon.

Lisäksi Unkarin puheenjohtajakausi haluaa osallistua Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamista koskevan asetuksen täytäntöönpanon arviointiin.

Ohjelmassa on myös maininta, että Unkari aikoo tarttua pätkätöiden ja työolosuhteiden parantamiseen ja harmaan työn torjuntaan liittyviin kysymyksiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, jää nähtäväksi seuraavien kuukausien aikana.

Agence Europen mukaan Unkari järjestää virallisen työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostokokouksen (TSTK-neuvosto) 16.7, jossa keskustellaan työvoimapulasta ja osaamisvajeesta EU:ssa sekä vammaisten henkilöiden osallistumisesta työmarkkinoille.

Vuodenvaihteessa Unkari luovuttaa puheenjohtajuuden vastuun ja velvoitteet Puolalle.

Tutustu lisää puheenjohtajakauden ohjelmaan täältä. Seuraa Unkarin puheenjohtajuuskauden käänteitä X-palvelussa merkillä #HU24EU.