Komission puheenjohtaja kävi myös komission ensimmäisen vuoden saavutuksia läpi.

Hän painotti oikeudenmukaista globalisaatiota, Euroopan roolia edelläkävijänä maailmassa ja monen keskeisen kansainvälisen järjestelmän uudistamisen tarvetta. EU:n toiminnan tehostamiseksi hän ehdotti mm. määräenemmistöpäätösten käyttöönottoa EU:n ulkopolitiikan päätöksiin, erityisesti jos kyse on ihmisoikeuksista.

Von der Leyenillä oli selkeä viesti Unkarin ja Puolan suuntaan painottaen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista edellytyksenä budjetista ja elvytysrahastosta saatavalle rahoitukselle. Hän otti myös vahvasti kantaa yhdenvertaisuuden, LBTQ-oikeuksien ja rasisminvastaisuuden puolesta.

Työehtosopimuksien puolesta ja palkkojen dumppaamista vastaan

Työelämän osalta Von der Leyen lupasi turvaa yrityksille ja työntekijöille ulkoisilta shokeilta. ”Pienet ja keskikokoiset yritykset ovat Euroopan talouden moottori ja ne tulevat olemaan sitä myös Euroopan elpyessä”, Von der Leyen korosti. 

Samalla hän otti vahvasti kantaa työehtosopimuksien puolesta sekä palkkojen dumppaamista vastaan. Jälkimmäinen vääristää hänen mukaansa kilpailua sisämarkkinoilla ja rankaisee rehellisiä yrityksiä. Tämän takia työehtosopimista on edistettävä koko unionin alueella, sillä se on paras tapa varmistaa reilut ja toimivat työmarkkinat.

Von der Leyen painotti myös sitä, että työstä on saatava asiallinen palkka ja lupasi esityksen eurooppalaisesta vähimmäispalkkakehyksestä lokakuun aikana. Hän painotti myös tässä yhteydessä, että kansallisia neuvottelujärjestelmiä kunnioitetaan, eikä vähimmäispalkkoja olla pakottamassa maihin, jossa niitä ei ole. 

EU tarvitsee taloudellista vakautta

Von der Leyen painotti puheessaan myös tarvetta vahvistaa EU:n sisämarkkinoita. Keinoina hän esitti teollisuusstrategian uusimista ja rakennemuutoksia. Von der Leyen kertoi myös haluavansa saattaa pääoma- ja pankkiunionin loppuun. Komissio tulee uusina tulonlähteinä esittämään hiilitulleja ja digiveroa. Tarkoituksena on näiden avulla parantaa reilua globaalia kilpailutilannetta, jossa kestävä kehitys on huomioitu.

Ilmastopolitiikka ja panostukset digitalisaatioon

Komission puheenjohtaja esitti entistäkin kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa sekä panostuksia digitalisaatioon.

EU:n päästöleikkaustavoitetta nostetaan 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta) ja kaikkea ilmasto- ja energia lainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen ensi kesään mennessä, jotta ne ovat linjassa uuden tavoitteen kanssa. Tämän lisäksi 37 prosenttia Next Generation EU -elpymisvälineestä käytetään Green Deal -tavoitteiden saavuttamiseen ja 30 prosenttia välineestä hankitaan uusilla vihreillä joukkovelkakirjoilla.

Maria Häggman

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu STTK:n internet-sivustolla 16. syyskuuta 2020