EU:n osaamisreservin tavoitteena on vastata nykyiseen ja tulevaan työvoimapulaan, mukaan lukien osaamisvajeeseen, joka syntyy vihreän ja digitaalisen siirtymän myötä. Komission mukaan epäsäännöllinen maahanmuutto vähentyisi houkuttelemalla kouluttautuneita työntekijöitä EU:n ulkopuolelta. ETUC:n mukaan esitys vaatii parannuksia, erityisesti kolmansien maiden työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi ja tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi, jotta asetus voitaisiin hyväksyä.

Komission ehdotuksessa mainitaan, että jäsenvaltioilla riittää haasteita erityisesti maahanmuuton hallintaan. EU on pitkään vaatinut toimenpiteitä eri alojen työntekijöiden houkuttelemiseksi kolmansista maista. Yhteisen osaamisreservin tavoitteena on tukea kolmansien maiden kansalaisten kansainvälistä rekrytointia laillisten reittien kautta yhtenä ratkaisuna EU:n työvoimapulaan. Komission mukaan osaamisreservi helpottaa työnhakijoiden rekrytointia erityisesti niillä aloilla, joilla on pula työntekijöistä. Reserviin osallistuminen on vapaaehtoista jäsenvaltioille, jotka tukevat ajatusta.

Kolmansissa maissa hankittujen pätevyyksien ja taitojen tunnustamisen helpottaminen on hyvin keskeistä sekä työnantajille, jotka etsivät ammattitaitoisia työntekijöitä, että kolmansien maiden kansalaisille, jotka etsivät työtä EU:n työmarkkinoilla. Komissio ehdottaa eri toimenpiteitä kolmansien maiden kansalaisten pätevyyksien tunnustamisen yksinkertaistamiseksi ja rekrytoinnin nopeuttamiseksi. Euroopan parlamentin mukaan tämä ei riitä, ja ehdotuksessa jää myös EU:n työmarkkinoiden kokonaiskuva huomioimatta.

Maahanmuuttajien uusi Tinder

Parlamentin työllisyysvaliokunta kävi viime viikolla ensimmäisen keskustelunsa komission ehdotuksesta EU:n osaamisreservistä. Parlamentin esittelijöinä toimivat Abir Al-Sahlani (Renew, Ruotsi) kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä Marianne Vind (S&D, Tanska) työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL). Kokouksessa tuli selväksi, että LIBE-valiokunta, joka kantaa päävastuun tekstin osalta, on päättänyt lykätä tulevia neuvotteluja EU-vaalien yli. Varjokokouksia saatetaan pitää tällä kaudella.

Marianne Vind kuvasi osaamisreserviä laillisena väylänä rekrytoida henkilöitä kolmansista maista vapaana oleviin työtehtäviin. Mutta sääntöjen tulee olla selkeät: työntekijöiden hyväksikäyttöä ei sallita.

”EU:n osaamisreservistä ei saa tulla maahanmuuttajien ’Tinder’, jossa työntekijöitä valitaan millä kriteereillä tahansa”, Vind painotti. Toisin sanoen asetuksen tulisi estää kolmansien maiden kansalaisia joutumasta hyväksikäytetyksi tai harhaanjohdetuksi Euroopan työmarkkinoilla.

Osaamisreservi pitäisi myös nähdä lisämahdollisuutena nykyiseen kansalliseen ja eurooppalaiseen työvoimaliikkuvuuteen.

”Kaikkien etu on, että työntekijöillä on asianmukaiset työolot, joten ensisijaisesti meidän on panostettava hyviin työoloihin ja laadukkaisiin työpaikkoihin. EU:n on myös löydettävä keinoja työllistää miljoonat työttömät ihmiset, jotka jo ovat EU:ssa”, hän lisäsi.

Eettinen rekrytointi

Al-Sahlani korosti omassa puheenvuorossaan, että reservissä yhdistyy sekä työmarkkinanäkökulma että oikeudellinen näkökulma.

”Osaamisreservin on lähdettävä liikkeelle työmarkkinanäkökulmasta, EU tarvitsee osaajia eri koulutustasolla. Reservin ohella, rinnakkain kulkevat työntekijöiden uudelleenkouluttaminen ja lisäkouluttaminen. Eurooppa tarvitsee 7 miljoonaa työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Tätä määrää emme voi tuottaa itse, joten tämä on yksi osa työvoimapulan kokonaisratkaisua”, hän sanoi.

Reservin lähtökohtana on oltava oikeudenmukainen rekrytointi.

”Tiedämme, että kolmansien maiden työntekijät ovat alttiimpia hyväksikäytölle. Siksi reservin toiminta tulisi perustua ILO:n oikeudenmukaisen rekrytoinnin periaatteisiin varmistaen, että yritykset noudattavat työehtosopimuksia ja ovat maksaneet veronsa. Työnantajien on sopeuduttava tähän, jos he haluavat käyttää tätä työkalua”, hän korosti.

Kolmantena asiana meppi painotti kolmansien maiden kansalaisten oikeutta saada tarpeellisia tietoja työhön liittyvissä asioissa, varsinkin kun paikallista kieltä ei välttämättä vielä siinä vaiheessa hallitse. Tämän pitäisi koskea myös vammaisia työntekijöitä.

Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu ja heidän oikeuksiensa suojaaminen

Parlamentin keskusteluihin osallistui myös ETUC:n edustaja Mercedes Miletti. ETUC on ollut hyvin kriittinen osaamisreserviä kohtaan. ETUC pitää komission ehdotusta hyvin kapea-alaisena, eikä se sellaisenaan tarjoa aitoja työllisyysmahdollisuuksia erityisesti eri taustaisille ja eri alan ammattilaisille kolmansista maista.

Ehdotuksessa keskitytään ”EU-laajuisiin työvoimapula-aloihin”, kuten terveydenhuolto-, rakennus-, kuljetus- ja IT-aloihin. ETUC näkisi tässä myös ammattiliitoille vahvan roolin ohjausryhmässä, joka päättää mitkä alat osallistuvat reserviin.

”Komission käyttämä narratiivi työvoimapulasta ei esimerkiksi kerro huonoista työoloista, joka on pääsyy siihen, että työntekijöitä ei saa enää houkuteltua tiettyihin työtehtäviin. Emme puhu ollenkaan laadukkaista työpaikoista, vaan ainoastaan työvoimapulasta”, Miletti totesi.

”Osaamisreservissä on myös oltava valitusmekanismi, ei vain rekrytointivaiheessa, vaan työsuhteen aikana ja sen jälkeen. Kolmansien maiden työntekijöiden tasavertainen kohtelu on olennaista”, hän lisäsi.

ETUC on myös nostanut esille ”brain-drain ilmiön” vaikutuksen kolmansien maiden kansalaisten lähtömaissa, joissa saattaa esiintyä vielä pahempi pula työntekijöistä terveydenhuollossa kuin EU:ssa. EU:n kannattaa mietittää myös näitä asioita.

”Työntekijän ja työsopimuksen määritelmissä on oltava tarkka. Siksi yksityiset vuokrafirmat ja työmarkkinoilla toimivat välityspalvelut pitäisi poissulkea ehdotuksesta”, ETUC:n edustaja painotti.

Keskustelu pyöri paljon EU:n työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ympärillä. Lähtökohta pitäisi olla työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaaminen, kun tilastot kertovat, että suurempi osa maahanmuuttajatyöntekijöistä on jo korkeasti koulutettuja. Tässä nähdään myös riskinä, että osaamisreserviin rekisteröityvät kolmansien maiden työntekijät, jotka ovat ylipäteviä hakemaansa työpaikkaan, ja sen seurauksena päätyvät matalapalkkaisiin töihin. Siksi on tarpeen seurata, miten kohtaamisvaikeudet toimivat käytännössä.

Katso valiokuntakeskustelu täältä.